Kukapa olisi reilu vuosikymmen siten uskonut, että suomalainen rautakauppa voi olla myös vientituote ja vieläpä Ruotsissa.
"Mietimme silloin 1995 pitkään, millä nimellä lähdemme Ruotsissa liikkeelle: K-rauta vai K-järn. Ruotsissa järnhandeln eli rautakauppa miellettiin lähinnä naula- ja vasarakaupaksi. K-rauta on myös sisustuskauppa, siksi nimenvalinta oli selvä", kertoo Rautakesko Oy:n kenttäjohtaja ja toimitusjohtajan varamies Jouko Björkman.
Hän muistuttaa, että 1990-luvun puolivälissä ruotsalaiset vaatekauppaketjut tulivat omilla nimillään Suomen markkinoille. "K-järnejäkin löytyy, mutta Suomesta eli Espoosta ja Vaasasta."
Nyt eri puolilla Ruotsia toimii 15 K-rautaa, joista yksi on kauppiasvetoinen. Björkman arvioi, että lähivuosina länsinaapuriin tulee vielä kymmenkunta uutta K-rautaa. "Silloin katamme Ruotsin suurimmat paikkakunnat."
Menestysresepti on Björkmanin mukaan siinä, että K-raudassa on yhdistetty ammatti- ja yksityisasiakkaiden palvelut sekä niiden lisäksi vielä rakentajat. Kun erilaisia ostajaryhmiä on useita, kauppa pääsee suuriin volyymeihin.
"Suomessa meillä on kattavin verkosto ja parhaimmat liikepaikat. Hinnalla kilpailemme kaikissa maissa, siinä suhteessa on sama, toimimmeko Suomessa, Ruotsissa vai Venäjällä.
Rautakesko harjoittaa rauta- ja sisustuskauppaa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Baltiassa ja Luoteis-Venäjällä. Rautakesko on Keskon toiseksi suurin liiketoiminta-alue päivittäistavarakaupan, Ruokakeskon jälkeen.
Palvelu ratkaisee
rautakaupassa
Pohjoismaissa rautakaupan kasvu painottuu kodinsisustaminen. Ihmiset myös parantelevat kakkosasuntojaan. Venäjällä on kysyntää lähes rajattomasti kaikesta, rakennusmateriaaleista sisustamiseen.
Norjassa Rautakesko omistaa Byggmakker-rautakauppaketjun nimen, konseptin sekä samannimisen yhtiön. Ketjuun kuuluu 118 kauppaa, joista 20 on Byggmakkerin omia eli Rautakeskon kauppoja.
Tanska on maa, johon Rautakesko ei ole vielä mennyt. Se toimii Baltian maissa ja kaikkiin kolmeen maahan on tulossa uusia myymälöitä.
Puolassa ja Saksassa Rautakeskolla ei ole toimintaa. "Suunnitelmia näihin maihin menemiseksi ei ole tällä hetkellä. Saksassa ja Puolassakin ovat läsnä kaikki isot eurooppalaiset toimijat eli tilaa on vähän."
Björkman hymyilee takavuosien Pertti "Spede" Pasasen rautakauppasketseille.
"Palvelu on on tänä päivänä ratkaisevan tärkeää rautakaupassa, siellähän ostaja on usein tekemisissä outojen tavaroiden kanssa. Nauloja ja perustyökaluja jokainen osaa ostaa itsekin."
Björkman myöntää, että henkilökunnan mitoitus on ikuinen ongelma, koska kysyntä rautakaupoissa painottuu iltoihin ja viikonloppuihin.
Isossa rautakaupassa voi olla 25 000-30 000 artikkelia ja tilaustuotteet vielä päälle. Myyjillä on yleensä tekninen tai kaupallinen koulutus peruskoulun päälle.
Tällä hetkellä suomalaiset käyvät mielellään rautakaupassa ja ostavat yhä laadukkaampia tuotteita eli elintason nousu näkyy.
"Koko kevään ja kesän kysyntä on ollut kovaa. Tietyistä tuotteista on jo jonotusajat, esimerkiksi puutavaraa, ovia ja ikkunoita voi joutua odottamaan. Lisäksi puutavaran hinnat ovat nousseet reilusti", kertoo Björkman.
Tänä päivänä suomalainen on kiinnostunut omasta pihastaan tai puutarhastaan.
"Puutarhatuotteisiin ja kasveihin suomalaiset ovat valmiita sijoittamaan paljonkin rahaa. Meillä on nyt se vuosia jatkunut puutarhabuumi, jonka suomalaismatkailija havaitsi Ruotsissa ja Norjassa jo parikymmentä vuotta sitten", kertoo Björkman.
Kovimpana Rautakeskon kilpailijana Björkman pitää Suomessa Starkkia, jonka asiakkaat painottuvat ammattiasiakkaisiin, kun Rautakeskolla on enemmän kuluttaja-asiakkaita.
Saksalaisen Bauhausin Suomeen tulon Björkman rinnastaa Ikea-ilmiöön. "Se on tuonut lisää asiakkaita ja lisännyt myös meidän muiden myyntiä."