Riutunkarin ja Huikun tuulivoimalat ovat saaneet Hailuodon Ojakylään serkun. Tämä serkku ei jauha sähköä, eikä siinä ole terästäkään kovin paljon, mutta tuulesta sekin vauhtinsa saa. Ojakylän serkku on kuitenkin oikea tuulimylly, ei siis mikään voimala. Ja myllyhän jauhaa tietenkin jauhoja.
Ojakylän myllyn rakentaminen lähti liikkeelle tyypilliseen suomalaiseen tapaan rehvastelusta.
Hailuoto-seuran puheenjohtaja Tapio Isola sattui kerran kehumaan vaimolleen, että hän se rakentaa vielä joskus tuulimyllyn.
Vaimo sanoi tietenkin vaimomaiseen tapaan, että höpö höpö. Isola itse kuitenkin uskoi haaveeseensa niin paljon, että nyt se tuulimylly Ojakylässä seisoo, Myllytien päässä.
Jotain vanhaa
Uusi, varvasmallin mylly rakennettiin projektipäällikkö Esko Väliheikin johdolla talkoovoimin. Työtunteja kertyi 1 200. Kokonaisbudjetiksi laskettiin 16 800 euroa.
"Siitä se lähti, että mentiin metsään ja kaadettiin puut", Väliheikki muistelee.
Mylly rakennettiin lähes kokonaan uudesta puusta. Vanhaa ovat vain siipiakseli ja jauhinkivet. Joskus 1800-luvulla varaosaksi tehty siipiakseli löytyi Juhani Isolan talon alta säilöstä. Isolan talon oma mylly purettiin jo 1920-luvulla.
Haapalan myllyssä samalla vuosisadalla olleet kivet löytyivät Pentti Haapalan puutarhasta pöydän virkaa toimittamasta. Hän lahjoitti paikallisesta siirtolohkareesta louhitut kivet Hailuoto-seuralle, uudet itävaltalaiset olisivat maksaneet ainakin 3 000 euroa.
Rakentamisessa käytettiin nykyaikaisia työvälineitä, moottorisahaa ja sähkötyökaluja.
"Kyllä on kunnioitus noussut niitä kohtaan, jotka tekivät myllyjä pelkillä käsityökaluilla 1700 ja 1800-luvulla," Väliheikki sanoo.
120 kierrosta minuutista
Myllyä ei käsitellä millään lahonestoaineilla, vaan se saa harmaantua itsekseen. Katto kuitenkin tervataan tänä kesänä, ennen kuin EU kieltää tervanpolton.
Tervaa tarvitaan myös muualla. Siipiakselin kivisen laakerin ja raudoitetun akselin väliin laitetaan tervaa voiteluaineeksi. Ennustaa voi, että luodon miehet joutuvat salapolttamaan myllyynsä voiteluaineen.
Ylimmillään 12,5 metriin huitaisevat siivet pyörivät sopivassa jauhatustuulessa 20-25 kierrosta minuutissa. Siipiakseli välittää voimansa myllyn rattaan kautta lyhtypyörälle. Yksi rattaan pyörähdys vääntää lyhtypyörässä kiinni olevaa yläkiveä kuusi kierrosta. Kivi pyörii jyvien päällä yli 120 kierrosta minuutissa.
Jauhautuminen on taattua, sillä yläkivellä on painoa 650 kiloa. Vastinkappaleena oleva alakivi painaa 50 kiloa enemmän.
Ojakylän uudella myllyllä on jauhettu noin 50 kiloa jauhoja. Riihessä puiduista jyvistä saatiin rieskaa, ruis- ja ohrapuuroa. Syötävää on kuulemma tullut.
Mitään suurta bisnestä Hailuoto-seuran omistamasta myllystä ei olla tekemässä. Pääosassa ovat jauhatusnäytökset turisteille, mutta omiakaan ei unohdeta.
"Tämä on tällainen kyläläisten kohtaamispaikka", Tapio Isola sanoo.
Maa-alueen myllylle ja kyläläisten kohtauspaikalle vuokrasi Markku Piekkola. Vuokrasummaa ei anneta julkisuuteen, sillä markka-aikaan tehtyä
Hailuodossa oli enimmillään, vuonna 1901, 56 tuulimyllyä. Nyt niistä on jäljellä kolme, mutta vain yhdessä on koneisto paikallaan.
Tuulimyllyjen katoamisen pääsyllinen on Väliheikin mukaan höyrymylly. Sota-aikana Hailuodossa jauhettiin höyrymyllyllä, jonka mylläri käski viljan jauhattajia tuomaan omat polttopuut mukana. Tarpeettomiksi käyneistä tuulimyllyistä oli naistenkin helppo ottaa polttopuuta, sillä miehet olivat rintamalla.
Aavikon keksintö
Ojakylän mylly saa toivottavasti seisoa tuleville sukupolville näytteenä vanhasta maatalouskulttuurista.
"Jos ei tuuli kaada, niin siinä se säilyy 200-300 vuotta", Väliheikki lupaa.
Arabialaiset keksivät tuulimyllyn 700-luvulla. Eurooppaan tuulimyllyt tulivat 1100-luvulla ristiretkien mukana. Ruotsi-Suomen valtakuntaan ensimmäiset tuulimyllyt rakennettiin 1300-luvulla.
Aavikon miehet eivät pystyneet käyttämään jo muinoin keksittyä vesimyllyä. Samasta syystä Hailuotoonkin rakennettiin vain tuulimyllyjä.
Tästä uusimmasta uskotaan olevan apua, jos nykyinen kuivuus pysäyttää Suomen vesivoimalat.
"Jos mantereelta loppuu leipä, niin tulkaa tänne ostamaan," luodon myllärit uhoavat.