Kolumni

Jyvät ja akanat met­sä­kes­kus­te­lus­sa

Timo Korhonen timo.v.korhonen@eduskunta.fi Kaikki eduskuntapuolueet puhuvat biotaloudesta, mutta käytännön toimet erottavat jyvät akanoista. Metsäkeskustelu on ollut aktiivista kuluneiden viikkojen aikana. Äskettäin Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnassa äänestettiin siitä, miten Euroopan metsien hiilensidontaa käsitellään ilmastopolitiikassa. Asian käsittely jatkuu syksyn aikana.

Eduskunnasta

Timo Korhonen

timo.v.korhonen@eduskunta.fi

-
Kuva: Valokuvaamo Skopix

Kaikki eduskuntapuolueet puhuvat biotaloudesta, mutta käytännön toimet erottavat jyvät akanoista. Metsäkeskustelu on ollut aktiivista kuluneiden viikkojen aikana. Äskettäin Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnassa äänestettiin siitä, miten Euroopan metsien hiilensidontaa käsitellään ilmastopolitiikassa. Asian käsittely jatkuu syksyn aikana.

Ehdotetun mallin mukaan Ruotsi voisi hakata jatkossakin metsien kasvusta 80 prosenttia ilman seuraamuksia. Jos Suomi haluaisi nostaa metsäteollisuuden taantuman jälkeen hakkuitaan lähemmäs Ruotsia nykyisestä 65 prosentista, meitä ”rangaistaisiin”.

Käytännössä Suomen tehokkaasti hoidetut metsät muuttuisivatkin em. äänestyskannan vuoksi hiilidioksidin päästölähteiksi.

Aivan uskomatonta, koska on kiistatonta, että metsiemme kasvu sitoo enemmän hiiltä kuin sitä vapautuu metsien käytön ja luonnollisen poistuman vuoksi.

Metsien ilmastokohteluun on haettava tolkkua. Tavoitteena tulee olla malli, jossa Suomen metsien luonnontieteellinen hiilensidonta ei muutu laskennalliseksi päästölähteeksi.

Tässä maan nykyinen hallitus on toiminut yhtenä rintamana.

Suomen EU-meppienkin olisi vedettävä yhtä köyttä, mutta valitettavasti heistä ei löydy Suomen linjalle yhtenäistä tukea. Tämä on surullista ja valitettavaa. Venkoilua on etenkin kokoomuksen ja vihreiden mepeissä.

Sipilän hallitusohjelman tavoitteena on tehdä Suomesta biotalouden suurvalta. Siihen meillä on olemassa kaikki edellytykset. Osana ilmastopolitiikkaa Suomessa on kannustettu metsänomistajia hyvään metsänhoitoon.

Metsämme kasvavat noin 105 miljoonaa kuutiota vuosittain. Hakkuut ovat olleet vain 65 miljoonaa mottia, ja nyt hallituksen tavoite on nostaa hakkuita kestävällä tavalla.

Pohjois-Suomen maakunnille biotaloushankkeet ovat tärkeitä. Meillä on useita merkittäviä bioenergia- ja biojalostushankkeita. Muun muassa Kainuun biotuotetehdashanke – KaiCell Fibers – nostaa pohjoisten metsien jalostusastetta merkittävällä tavalla.

Meillä Pohjois-Suomen maakunnilla on yhteinen intressi kehittää uutta teollista toimintaa, sillä metsätalouden työllistävyys hankintaketjuineen ja alihankintoineen vaikuttavat laajasti koko alueella.

Luonnonvaratalouden vahvistaminen kasvattaa Suomen vientiä ja tasapainottaa maan kauppatasetta.

Oleellista on huomata sekin, että biotalouteen siirtymällä pystymme vähentämään merkittävästi fossiilisten raaka-aineiden käyttöä ja hillitsemään ilmastonmuutosta.

Hiilenmusta energiapolitiikka on ajettava alas lisäämällä kotimaista ja uusiutuvaa energiaa.

Tämän takia hämmästelen suuresti sitä, että eräät suomalaiset mepit ajavat kaksilla rattailla. Jyviä vai akanoita?

Kirjoittaja on keskustan kansanedustaja Sotkamosta.