Viime talvena romahtaneen Jyväskylän messuhallin Paviljongin katon suunnitteluohjeessa on havaittu puutteita.
Messuhallin suunnittelussa käytetty Eurocode-esistandardi on kuitenkin hyväksytty tapa suunnitella kantavia rakenteita. Jyväskylän onnettomuuden jälkeen puualan yritykset aloittivat laajat tutkimukset, joiden aikana rakenteiden liitos- ja kuormituskokeissa on osoittautunut, että esistandardin mukaisten liitosten varmuus murtumista vastaan ei aina ole riittävä.
Tällaisia tapauksia ovat juuri tappivaarnaliitokset, joissa on paljon tappeja lähellä palkin päätä, sanoo rakennusneuvos Helena Säteri ympäristöministeriöstä.
Eurocode-esistandardia on käytetty Suomessa jo vuodesta 1995.
"Standardi on suunniteltu yleistapauksiin. Jyväskylän rakenne oli ihan siellä äärirajoilla", Säteri muistuttaa.
Hän ei usko, että Suomessa tarvitsisi pelätä muiden samalla standardilla rakennettujen talojen romahtamista.
"Kohteet, joissa on samanlainen rakenne, on käyty läpi", hän vakuuttaa.
VTT on ympäristöministeriön toimeksiannosta laatinut lisäohjeita, joita tulee noudattaa silloin, kun rakenteisiin suunnitellaan vedettyjä tappivaarna- ja pulttiliitoksia. Muutosehdotuksessa on viisi kohtaa, jotka koskevat mm. tappien kantavuutta, liitosten kapasiteetin laskemista, puun lohkeamismurtumien huomioon ottamista sekä liimapuupalkkien puun lujuutta.