Ulkoapäin joka suunnasta se ei näytä mahtipontisen komealta, mutta viimeistään sisällä lasiset seinät ja polveilevat kerrokset tekevät vaikutuksen. Kanteleen muotoon suunniteltu Jyväskylän uusi matkakeskus, Kannel, on toiminnallisesti selkeä kokonaisuus, jossa junalla ja linja-autolla matkustavat kohtaavat.
Aiemmin linja-autoasema ja rautatieasema sijaitsivat eri puolilla kaupunkia. Nyt aikataulut näkyvät samasta näyttötaulusta ja liput voi ostaa samalta tiskiriviltä. Lämmitetyt linja-autolaiturit sijaitsevat aivan rautatien vieressä. Junalla tullut voi sujuvasti jatkaa matkaansa linja-autolla tai päinvastoin.
Tapani Alanko tulee junalla Turusta ja matkaa linja-autolla kotiinsa Petäjävedelle. Mies on yllättynyt nähdessään matkakeskuksen ensimmäistä kertaa.
"Valotaulut ovat kyllä selkeitä, kunhan ne löytyvät. Ensin piti vähän aikaa etsiä", sanoo muhoslaistaustainen Alanko.
Kolmen kimppa
Jyväskylän matkakeskus on monen eri tahon yhteistyön tulos, ja sitä on suunniteltu hamalta 1980-luvulta saakka. Kun asiat saatiin pari vuotta sitten rullaamaan, rakennus syntyi nopeasti.
Matkakeskus Oy:n toimitusjohtaja Seppo Muhonen sanoo, että kumppaneita on vaikka kuinka, muun muassa kaupunki, VR-konserni, Ratahallintokeskus, Matkahuolto, liikenneministeriö ja työministeriö.
Pääasiassa matkakeskuksen toiminnasta vastaa kuitenkin kolmen kopla, johon kuuluvat Jyväskylän kaupungin omistama Matkakeskus Oy, VR-yhtymä ja Matkahuolto Oy. Kaksi jälkimmäistä ovat vuokralaisina asemarakennuksen viereen nousseessa kerrostalossa, jossa ovat Matkahuollon uusi rahtiasema, VR:n toimistot ja pysäköintitalo.
VR:n Jyväskylän asemapäällikkö Mikko Näkkilä laskee, että matkakeskus on synnyttänyt 100 uutta työpaikkaa.
Eniten työpaikkoja on yrityksissä, joille uudesta talosta on vuokrattu tiloja. Palvelujaan tarjoavat kahvila, ruokaravintola, pub-ravintola, R-kioski ja karkkikauppa. Suurin vuokralainen on toisessa kerroksessa 1500 neliötä käyttävä Wellnessin kuntosali.
"Yritykset valittiin huolellisesti, jotta ne todella sopisivat kokonaisuuteen. Tarjokkaita oli yllin kyllin", Muhonen kehuu
Lisäksi matkustaja-aulassa on kaupungin infopiste, josta matkustavaiset voivat kysellä kaikkea taivaan ja maan väliltä.
Matkakeskuksen kustannukset olivat 27,6 miljoonaa euroa, josta Jyväskylän kaupungin osuus oli 21 miljoonaa euroa. Ratahallintokeskus teki rata- ja laituritöitä 1,2 miljoonalla eurolla. Kaupunki muutti liikennejärjestelyjä 4,7 miljoonalla eurolla.
Itse asemarakennus maksoi 11,2 miljoonaa euroa ja rahtiasema 10,5 miljoonaa. Liikenneministeriö tuki koko pakettia 1,1 miljoonalla eurolla, työhallinnon osuus oli 0,9 miljoonaa euroa.
Veturi pani tuulemaan
Jyväskylän matkakeskus harppasi aimo askeleen vuonna 1999, kun kaupunginhallitus palkkasi hankkeen johtajaksi Olavi Niemen ja antoi hänelle tehtäväksi matkakeskuksen toteuttamisen.
Kun kaikki yhteistyön esteet saatiin raivatuiksi, keskus rakennettiin puolessatoista vuodessa.
"Ilman Olavia matkakeskusta ei olisi vieläkään olemassa", vakuuttavat Muhonen ja Näkkila yksissä tuumin.
Vaikeimpia olivat neuvottelut VR:n ja kaupungin kanssa maa-alueista, jotka lopulta tulivat kaupungin omistukseen. Alussa hintapyyntö ja tarjous olivat 24 miljoonaa ja 3 miljoonaa markkaa. Sopu syntyi, kun keksittiin kaavoittaa alue viidelle suurelle toimistorakennukselle, jotka rakennetaan lähivuosien aikana.
"Vasta 18. piirustukset olivat lopulliset. Se kuvastaa neuvottelujen tiukkuutta", Muhonen mainitsee.
Oma kysymyksensä on myös vanhojen asemarakennusten kohtalo. Vanha rautatieasema on suojelukohde, ja se on kaupungin kulttuuritoimen käytössä. VR:n vanhassa makasiinissa toimii ravintola, mutta rakennus purettaneen. Purkutuomion saa myös 600 metrin päässä juna-asemalta sijaitseva vanha linja-autoasema. Paikalle rakennetaan kalliinpuoleisia asuinkerrostaloja Oulun Meritullin tapaan.
Opiksi oululaisille
Aivan soraäänittä ei matkakeskuksen yhteistyö ole sujunut. Matkahuollon paikallispäällikkö Kari Nyyssönen sanoo, että aikanaan Ouluun rakennettavassa matkakeskuksessa ei kannata samanlaisia virheitä kuin Jyväskylässä.
"Tällaiset projektit opettavat, ja nykytiedoin voisi jotakin tehdä toisin. Sopimukset vastuista pitää tehdä ennakkoon. Ei niin, että tehdään päätökset ensin, ja sitten vasta mietitään vastuukysymyksiä."
Hän on tyytymätön kaupungin päätökseen katkaista autoliikenne Väinönkadulta, joka on tärkeä reitti bussi- ja etenkin paikallisliikenteelle. Reittien muutokset aiheuttavat muutoksia aikatauluihin ja lisäävät kustannuksia.
Nyyssösen mielestä ei otettu riittävästi huomioon Sitä, että suuri osa juna- ja linja-automatkustajista poistuu paikallisella joukkoliikenteellä asemalta.
"Onhan tämä hieno näyteikkuna Jyväskylään. Tätä ei ole tehty lyhyeksi ajaksi vaan pitkälle tulevaisuuteen, ja kasvutarpeet on otettu huomioon."