Lakisääteinen määräaika vuodenvaihteen kuntaliitosten vahvistuksille päättyy tänään, joten nyt voidaan ryhtyä katselemaan, miltä Suomen kuntakartta näyttää vuodenvaihteessa.
Oululaisten katseet voisivat suuntautua esimerkiksi Keski-Suomeen. Maalaiskunnan ja Korpilahden nielaiseva uusi 126 000 asukkaan Jyväskylä nousee Suomen seitsemänneksi suurimmaksi kaupungiksi ja hengittää Oulun niskaan.
Jyväskylässä ajatellaan, että kuntakoolla on yhä enemmän merkitystä, kun kaupunkikeskukset kilpailevat keskenään Suomessa ja koko Euroopassa. Liitoksella tavoitellaan vetovoimaa ja kilpailukykyä, ja usko on vahva, että niitä myös saadaan.
Joko oululaisten kannattaa huolestua takapuskuria kolistelevasta Jyväskylästä?
"Pystymme haastamaan Oulun seutua entistä paremmin. En tiedä onko Oulussa syytä huolestua, ei varmastikaan", aprikoi Jyväskylän apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto. Hänen mukaansa tulevaisuuden kasvukeskukset Suomessa ovat pääkaupunkiseudun ulkopuolella Oulu, Jyväskylä ja Tampere.
Liitos tuo mahdollisuuksia
Niin, Tampere. Seudun monikuntaliitoksella Oulu voisi nousta Suomen kolmanneksi suurimmaksi kaupungiksi ohi melkein 208 000 asukkaan Tampereen.
"Oulu nousisi kilpailemaan valtakunnallisena keskuksena. Mitään ei tule kuitenkaan automaattisesti. Kilpailukykyä on pidettävä yllä", professori Markku Tykkyläinen Joensuun yliopiston yhteiskunta- ja aluetieteiden tiedekunnasta.
Kuntaliitosten eduista ei voi sanoa ykskantaan kyllä tai ei, mutta Tykkyläisen mielestä Oulun mahdollisuudet lisääntyisivät. Palvelut, kaavoitus ja ylipäätään koko hallinto pitäisi kuitenkin suunnitella järkevästi.
Pitkästä aikavinkkelistä katsottuna laajat metropolialueet pärjäävät kansainvälisessä kilpailussa työvoiman, teollisuuden ja palvelun sijoittumisesta. Hyvin pieneksi pirstaloituneita seutuja taas uhkaa hiipuminen.
Oulu on ollut hintatasoltaan edullinen alue Etelä-Suomeen verrattuna. "Jos Oulu saisi vahvemman metropolin, ja säilyttäisi kilpailukyvyn osaamisessa ja hintatasossa, silloin tulevaisuus on hyvä", Tykkyläinen uskoo.
"En mielelleni lähde toisia opastamaan, mutta sen uskallan sanoa, että kannattaa vakavasti harkita", sanoo puolestaan Jyväskylän apulaiskaupunginjohtaja Koivisto.
Sadan tuhannen asukkaan rajapyykki
On tiedossa, että kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy. Koiviston mielestä on myös selvää, että liitos antaa Jyväskylälle kilpailuedun verrattuna siihen, että se olisi jätetty tekemättä.
"Elinkeinoelämän tonttien ja vetovoimaisten asuintonttien suunnittelu on ihan eri pohjalla", Koivisto toteaa.
Myös kansainvälisen kilpailun kannalta Jyväskylälle oli tärkeää päästä yli sadan tuhannen asukkaan rajapyykin. Suuren kaupungin imago auttaa.
"Sillä on tutkitusti merkitystä, että kun ulkomaiset yritykset miettivät mihin toimintojaan sijoittavat, kaupungin koko vaikuttaa. Ei ehkä viitsitä lähteä tarkistamaankaan, jos kaupunki ei ole riittävän suuri."
Jyväskylän vierestä löytyy vielä puolen vuoden ajan Suomen viimeinen maalaiskunta. Valtionhallinnon selvitysmies asetettiin vuosi sitten, mutta joidenkin väitteiden mukaan yhdistymistä on valmisteltu jo 70 vuotta.
"Mikä on nopeata ja helppoa, se on suhteellista", Koivisto pohtii.
Hallinto seuraa markkinoita
Metropolisoituminen on kansainvälinen trendi, ja Suomessa on se on ollut voimakasta viimeisen kymmenen vuoden ajan. Työssäkäyntialueet ovat kasvaneet varsinkin Länsi-Suomessa teollisten työpaikkojen lisääntymisen myötä.
Tykkyläisen mukaan kuntaliitoksissa on osittain kyse myös siitä, että hallinto halutaan saada vastaamaan jo toteutunutta kehitystä.
"Sitä ei tiedä, mikä on seuraava trendi. Miten energianhintoihin reagoidaan? Leviääkö vai tiivistyykö asutus? Hallinto joutuu aika paljon seurailemaan, mitä markkinat tekevät."