Kuusi Oulun naapurikunnista, Tyrnävä, Ii, Oulunsalo, Kiiminki, Liminka ja Kempele tyrmäävät suur-Oulu -kaavailut.
Neljä kuntaa, Yli-Ii, Haukipudas, Ylikiiminki ja Muhos toteavat varovaisen kyllän ja kaksi kunnista, Hailuoto ja Lumijoki eivät osaa sanoa.
Tyrnävän ja Oulun kunnanvaltuuston puheenjohtajat jäivät Kalevalta tavoittamatta.
Kaleva uutisoi torstaina, että Oulun kaupungin virkamiesjohto esittää selkeästi Oulun seudun kuntarakenteen yhtenäistämistä.
Kiimingin kunnanvaltuuston puheenjohtaja ihmettelee selän takana kähmimistä.
"Seutuvaltuusto, jossa Oulukin on mukana, päätti vasta tammikuun alussa, että kunta- ja palvelustrategiaa valmistellaan nykyisen kuntajärjestelmän perusteella. Sitten kuulee erikseen, että yksittäinen kunta irrottautuu tästä. Ei tässä ole mitään logiikkaa. Kaupunki lipeää näistä monen tason päätöksistä", valtuuston puheenjohtaja Matti Kontio (kesk.) suomii.
Kunnat tyrmäävät heikon taloustilanteensa suur-Oulun perusteena tai vetoavat siihen, että ei Oulukaan halua köyhiä kuntia riesakseen.
"Etuja saavutetaan tuottamalla palveluja, ei rajoja siirtämällä", Kempeleen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Pentti Mellenius (kok.) toteaa.
Suur-Oulu söisi
periferian palvelut
Lähes kaikissa, jopa varovaisen myönteisesti suhtautuvissa kunnissa pelätään suur-Oulun keskittyvän liikaa - mihinkäs muualle kuin Ouluun. Ainoastaan Haukiputaan kunnanvaltuuston puheenjohtaja Irma Pellinen (vas.) sanoo suoraan, että laita-alueiden unohtuminen ei suur-Oulussa pelota.
"Mutta kuntaimago häviäisi", Pellinen sanoo.
Myös Oulunsalossa ollaan huolissaan kuntaidentiteetistä, vaikkakin valtuuston puheenjohtaja Tapio Pudas (kesk.) ei sitä kynnyskysymyksenä pidäkään.
Naapurikunnat pelkäävät suur-Oulun myös syövän palveluja reuna-alueilta.
"Jos seutuyhteistyön kautta rajat käyvät tarpeettomiksi, niin sitten voisi sanoa varovasti kyllä. Mutta äärialueiden palvelut heikkenisivät. Verokertymä pienenisi jos suur-Oulu syntyisi. Haluaisivatko oululaiset maksaa ympäröivien kuntien palveluja?", kysyy Muhoksen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Aarre Pitkänen (kesk.).
Jos suur-Oulu syntyisi, se vaatisi monenlaista sopeutumista. Esimerkiksi Hailuodosta peräänkuulutetaan saarihenkeä.
"Kuntalaisen palveluthan karkaisivat, jos saaristohenkeä ei löytyisi", kunnanvaltuuston puheenjohtaja Paavo Isola (vas.) lataa.
Hyviäkin puolia tosin suur-Oulusta löytyy.
Esimerkiksi Hailuodossa monimutkainen sopimusverkko yksinkertaistuisi ja Muhoksella katsotaan palvelujen järkiperäistyminen hyväksi asiaksi.
Suurin osa kunnista kuitenkin nosti esiin kuntien palvelurakenneuudistuksen.
Sen tuomat muutokset halutaan katsoa ensin.
Vaikka tässä vaiheessa suur-Oulusta ei tulisikaan mitään, yksikään kunta ei lopullisesti sulkenut ovea tulevaisuudessa suur-Oululta.
Kuntalaiset
ymmällään
Suur-Oulu ei herätä ihastusta myöskään kuntalaisissa. Kierros Oulun seudun eteläisimmillä paikkakunnilla osoittaa, että useimmat haluavat pitää kiinni itsenäisestä kunnasta, jolla on oma nimi ja identiteetti. Täyttä tyrmäysiskua liminkalaiset, tyrnäväläiset ja muhoslaiset eivät sentään suur-Oulu -haikailuille anna.
Toisaalta asia on monille niin uusi ja ennen kokematon, että oman kannan muodostaminen on äkkiseltään hanakalaa.
Huonona puolena pidetään itsenäisyyden menettämisen ohella mahdollista palvelujen karkaamista kauemmaksi. Hyvänä puolena nähdään mahdollinen kuntatalouden kehittäminen ja muun muassa Oulussa maksettava lasten kotihoidon kuntalisä.
Avoimiakin mieliä löytyy, oululaisuus kelpaa kun vain saa asua maaseudun rauhassa.
Limingassa 32 vuoden kunnallispoliittisen uran tehnyt Jalmari Rinkinen toteaa, että jos liitoksiin mennään, suunnan on kyllä silloin oltava Oulu.
Puoliso Leena Rinkinen puolestaan vitsailee periliminkalaiseen tyyliin, että Oulu pitäisi ennemminkin liittää vanhaan emäpitäjäänsä Liminkaan.