VANCOUVER Vuonna 1994 NHL:n finaalipeleillä oli suomalaisittain vahva mielenkiinto, sillä Vancouverin riveissä Stanley Cupia tavoitteli Jyrki Lumme ja New York Rangersissa Esa Tikkanen. Lumpeelle mestaruussormus olisi ollut ensimmäinen, mutta seitsemän loppuottelun jälkeen selvisi, että sitä ei hänelle suotu. Oli Tikkasen aika juhlia viidettä NHL-jääkiekkoliigan mestaruuttaan.
Lumme jäi odottamaan tilaisuuttaan, ja odottaa sitä yhä. Vuoden 1994 jälkeen Lumme ei ole päässyt liigan pudotuspeleissä toista kierrosta pidemmälle, sillä neljänä vuonna peräkkäin kausi päättyi pikaisesti Vancouverissa ja sitten kolmena vuonna peräkkäin Phoenixissa.
Haave Stanley Cupista saa 35-vuotiaan suomalaispuolustajan yhä piinaamaan kehoaan äärimmilleen ankaran pelitahdin liigassa. Sama haave sai hänet suostumaan viime kesänä myyntiin Phoenixista Dallasiin.
Lumme on 13-vuotisella ammattilaisurallaan tienannut niin ison tukun dollareita, ettei raha enää riitä motivaation lähteeksi. Lumme janoaa menestystä. Dallasiin lähtiessään hän oli valmis tinkimään palkkasummastaan, mutta huomasi jo syyskauden aikana, ettei sovi Dallasin systeemeihin. Myös syyskuun terrori-iskujen jälkimainingit sekoittivat Lumpeen ja hänen Suomessa olleen perheensä elämää.
Itseluottamus palasi Torontossa
Marraskuun lopussa Lumme myytiin Torontoon, ja taas puolustaja oli valmis tinkimään tienesteistään. Rahaa parempi palkkio oli päästä perinteikkääseen seuraan, jääkiekon Mekkaan. Se täytti Lumpeen unelman.
Iso etu oli myös se, että Torontoa valmensi Vancouver-ajoilta tuttu mies, Pat Quinn.
Valmentajan luottamus Lumpeeseen oli aivan eri tasolla kuin mihin hän sai tyytyä Dallasissa. Starsin 14 minuutin ottelukohtainen peliaika kasvoi Kanadan puolella lähes 20 minuuttiin.
Ei kai sillä ole mitään merkitystä, mistä syystä minä niitä peliminuutteja sain, Lumme puntaroi vanhojen meriittien merkitystä.
Pääasia, että sain niitä, sillä sitä kautta sain itseluottamusta takaisin. Alkuun yritin rauhallisesti pelata peruspeliä ja pikkuhiljaa yritän tehdä vähän muutakin.
Lumpeella aiempaa puolustavampi rooli
Parhaimmillaan Lumme keräsi yhden kauden aikana 55 tehopistettä Vancouverissa. Torontossa hän on tehnyt 1+2 pistettä 25 ottelussa. Iän myötä Lumpeen rooli on muuttunut puolustusvoittoisemmaksi, kun hän aiemmin nousi mielellään mukaan hyökkäyksiin.
Yritän pelata sitä, mitä olen aina pelannut. Eihän tässä yhtäkkiä voi kauheasti muuttaa tyyliä. Pat (Quinn) on nähnyt minun pelaavan ennen ja yritän pelata sitä samaa peliä, Lumme kertoi, mutta myönsi, että on turha väkisin yrittää vääntää kelloa taaksepäin.
Tietysti peli muuttuu vuosien saatossa. Tarkoitan lähinnä tyyliä. Koko systeemiä ei voi pikaisesti muuttaa ihan toisenlaiseksi. Mutta tottakai se vähän muokkautuu vuosien saatossa ja joitain pieniä muutoksia tulee. Pelataan kuitenkin tilanteen mukaan. Ja sen mukaan ei tarvitse jatkuvasti yrittää olla siellä hyökkäyksen kärkenä. Voin enemmän pelata peruspeliä ja keskittyä puolustamiseen, Lumme kertoi.
Lumme nuorten pelaajien mallina
NHL-uransa alkuaikoina Lumme seurasi tarkasti, mitä vanhemmat pelurit tekivät jäällä ja sen ulkopuolella. Nykyisin Lumme on nuorten pelaajien silmissä ihanne. Hän tietää, että häneltä odotetaan jopa roolimallin asemaa.
Siihen kuuluu vaikka kuinka paljon. Jokainen on erilainen. Yleisesti ottaen vanhemmat pelaajat ovat esimerkkejä. Jotkut pelaajat ovat äänekkäämpiä kuin toiset, mutta jokainen tekemisellään vaikuttaa siihen yleiseen olemiseen. Jos vanhemmat kaverit tekevät asiat tunnollisesti ja pitävät itsestään huolta, niin kyllä se nuorempiin tarttuu, hän väittää.
Jotkut ovat äänekkäämpiä kuin toiset. Olen vuosien saatossa nähnyt paljon vanhempia pelimiehiä, jotka eivät sanoneet sanaakaan, mutta heidän tekemisensä ja olemisensa olivat juuri niin iso esimerkki kuin mitä ikinä tarvitsi. Toiset taas puhuvat enemmän ja hoitavat homman sillä lailla, Lumme valisti.
Koska Maple Leafs kuuluu NHL:n itälohkon parhaisiin joukkueisiin, Torontossa toivotaan seuran ensimmäistä finaalipaikkaa sitten vuoden 1967. Lumme on erittäin toiveikas tulevaisuuden suhteen.
Tällä hetkellä kasassa on sellainen joukkue, että jos kaikki menee hyvin, meillä on tosi hyvät mahdollisuudet päästä finaaliin. Mutta varmasti on olemassa 1015 joukkuetta, jotka ovat melkein samassa tilanteessa. Tässä vaiheessa on turha puhua finaalista. Ensin pitää hoitaa nämä muut askeleet. Turha yrittää heti kiivetä vuorenhuipulle.
Kun hoidamme asiat mallikkaasti askel kerrallaan, niin meillä on kaikki mahdollisuudet menestyä, Lumme arvioi.