Latvian kansallisooppera Riiassa on nousemassa yhdeksi pohjoisen Euroopan mielenkiintoisimmista oopperataloista. Perjantaina sai ensi-iltansa Richard Wagnerin Ring-tetralogian toinen osa, Valkyyria. Leimallista esitykselle on ennen kaikkea laulamisen korkea taso. Kempeleestä kotoisin olevaa tenoria Jyrki Anttilaa kuullaan Siegmundin roolissa.
Anttila on viihtynyt erinomaisesti Latviassa, missä hänestä myös pidetään paljon. Hänen osaltaan ensi-iltakritiikki on ollut ylistävää.
Sopimus jatkosta onkin tehty, ja tulevaisuudessa Anttilaa kuullaan Riiassa muun muassa Georges Bizet´n Carmenin Don Joséna. Sama rooli on vuorossa Helsingissä syksyllä, kun talo avataan lomautusten ja remontin jälkeen.
Anttila pitää Riikaa elävänä oopperakaupunkina. Latvialaiset ovat ylpeitä oopperastaan.
"Talo on riittävän pieni, jotta työskentely on hallittua. Pieni talo taistelee oman asiansa puolesta paljon paremmin kuin suuri", Anttila arvioi.
Riiassa on jäljellä kaksi esitystä. Niiden jälkeen Anttila keskittyy konsertoinnin ja levytyksen ohessa Lohjan tenoripäiviin, joiden taiteellisena johtajana hän toimii.
Ensi kesänä Lohjalla pyörii Emmerich Kálmánin Kreivitär Mariza kymmenen esityksen verran.
"Toivottavasti Kreivitär Marizasta alkaa operettibuumi. Suomen kansallisoopperassa nähdään vuoden kuluttua Franz Lehárin Iloinen leski. Operettia ohjelmistoon ovat toivoneet niin laulajat kuin yleisö. Kansallisoopperan toimintaa elävöittäisi se, että joka vuosi esitettäisiin yksi operetti tai musikaali. Ne voisivat madaltaa kynnystä lähteä musiikkiteatterin pariin."
Suomen kansallisoopperassa määräaikaissopimuksella työskentelevällä Anttilalla on sanansa sanottavana talon viimeaikaisista kähinöistä.
"On merkillistä, ettei taloon saada työrauhaa. Meille on annettu upeat puitteet tehdä työtä, mutta tällä hetkellä aika kuluu nahisteluun ja intrigointiin. Siihen on tultava loppu. Tässä tilanteessa toivon pääjohtajalta ennen kaikkea jämäkkää johtajuutta, läsnäoloa ja vastuunottoa."
Kun tämänkaltaisiin taidelaitoksiin valitaan pääjohtajia, alaikärajan täytyisi Anttilan mielestä olla 55 vuotta. Sama pätee ylikapellimestariin.
"Johtajalla on oltava vankka kokemus ihmisten johtamisesta. Mannerheimin opit olivat tässä suhteessa oikeansuuntaisia. Nuorella johtajalla on halu näyttää koko maailmalle, mutta vanhempi on käynyt läpi uran ala- ja ylämäet, joten hän tietää, millaisten ihmisen kanssa työskentelee."
Kapellimestareilta hän toivoo sitoutumista. Kapellimestari ei voi olla oopperaproduktion yksinvaltias, vaan kyse on yhteispelistä.
"Systeemi on muuttunut nurinkuriseksi, koska nuoret tähtikapellimestarit lentävät harjoituksiin miten sattuu tai osallistuvat teoksen valmistamiseen pahimmillaan vain pari päivää, kun taas solistit ovat harjoitelleet roolejaan 4-5 viikkoa. Sellainen ei ole taidetta. Kaipaan vanhan hyvän ajan oopperakapellimestareita, jotka ovat läsnä koko harjoitusperiodin ajan."