Valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Antero Jyränki arvioi, että presidentin toimiala ulko- ja turvallisuuspolitiikassa supistuu. Jyränki kirjoittaa Turun Sanomissa, että osallistumisesta EU:n kriisinhallintayhteistyöhön päättävät valtioneuvosto tai eduskunta.
Jyränki toteaa, että ratkaiseva askel otettiin, kun Suomi lähti mukaan EU:n nopean toiminnan joukkoihin. Suomen olisi erittäin vaikea ellei mahdotonta vetäytyä tapauskohtaisesti kriisinhallintaoperaatioista, jos sellaisesta on EU:n neuvostossa päätetty. Silloin kysymys ei ole kansainvälisestä yhteistyöstä vaan toiminnasta EU:n perussopimuksen puitteissa, jolloin toimivalta on valtioneuvostolla. Sen tulee ennen päätöksiä kuulla eduskunnan ulkoasiainvaliokuntaa.
- Sen jälkeen kun asiasta on unionin puitteissa sovittu, jää rauhanturvalain muuttaminen siten, että toimiin voidaan ryhtyä myös unionin mandaatilla, muodollisuudeksi, jossa ei poliittisesti ole enää mitään harkinnan varaa, Jyränki kirjoittaa.
Rauhanturvalain uudistaminen on annettu tehtäväksi työryhmälle, joka ottaa kantaa myös EU-mandaatin kirjaamiseen lakiin.