Helsinki
Professori Antero Jyränki painottaa, että valtionyhtiö Soneran umts-investoinneissa pitää erottaa poliittinen ja juridinen vastuu.
"Maan hallitus vastaa aina poliittisesti siitä, mitä se tekee tai jättää tekemättä."
Valtiovarainministeri Sauli Niinistö arvioi maanantaina kokoomuksen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Kolilla, että Soneran suurin omistaja valtio antoi hiljaisen hyväksyntänsä Saksan ja Italian umts-huutokaupoille, kun se tai valtion edustaja Soneran hallituksessa ei aktiivisesti asettunut vastustamaan hanketta.
Valtion edustajana Soneran hallituksessa toiminut liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjausyksikön päällikkö, finanssineuvos Kalevi Alestalo ei ole suostunut kertomaan julkisuuteen, miten Soneran hallitus käsitteli umts-huutokauppoihin osallistumista kesällä 2000.
Jyrängin mukaan umts-asiassa tärkein vastuu on poliittinen vastuu.
"Eduskunta voi saattaa hallituksen poliittiseen vastuuseen, jos se niin haluaa, myös siltä osin, mitä hallitus on jättänyt tekemättä", painottaa Jyränki.
Hän tuhahtaa väitteille, että maan hallitus ei voi puuttua pörssiyhtiön tekemisiin. "Se on puhdasta juristeriaa, puhdasta saivartelua."
Kansa pääsee
päättämään
Jyränki iloitsee, että kansakin pääsee osallistumaan melko tuoreeltaan Sonera-asian käsittelyyn.
"Eduskuntavaalit ovat lähellä ja kansa pääsee äänestämään eli sanomaan oman kantansa Sonerasta. Vaalitaistelun kannalta on hyvä asia, että myös lähimenneisyyden tapahtumia otetaan keskusteluun mukaan."
Jyränki arvioi, että erityisesti talouspoliittinen ministerivaliokunta voi joutua Sonera-asiassa suurennuslasin alle eikä vain edellinen liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen yksin.
"Heinosen erossa ministerin paikalta näkyi jo varmaan poliittinen paine, vaikka sitä ei niin julkisuudessa luonnehdittukaan."
Uudella liikenne- ja viestintäministerillä Kimmo Sasilla ei Jyrängin mukaan voi olla tekemistä Sonera-asian kanssa muuten kuin tapahtumien selvittelyssä.
Jyränki muistuttaa, että viime kädessä hallitus kantaa vastuun poliittista kysymyksistä, "Sitä vartenhan se on asetettu ja saahan siellä käyttää tervettä järkeäkin."
Korvauksiin on
korkea kynnys
Helsingin kauppakorkeakoulun yritysjuridiikan professori Matti Rudanko muistuttaa, että hiljainenkaan hyväksyntä ei poista Soneran johdon ja hallituksen huolellisuusvelvoitetta yrityksen johtamisessa.
"Valtio-omistajan osalta juridinen vastuu voisi langeta ministerille ja valtion edustajalle yhtiön hallituksessa. Virkavirhe tulee tapauksen yhteydessä yhtenä mahdollisuutena mieleen, mutta korvausten vaatiminen on hyvin korkean kynnyksen takana. Rikosta umts-huutokaupoissa ei kai kukaan voi sanoa tapahtuneen. Korkeintaan tuottamuksellinen virkarikos", pohtii Rudanko.
Hän muistuttaa, että umts-huutokauppoja pitää katsoa vuoden 2000 kesän tilanteen pohjalta, jolloin Suomi ja koko läntinen maailma eli informaatioteknologian huumassa, jolle ei näyttänyt olevan rajoja.
"Nyt olisi hyvä tietää, tekikö Soneran hallitus riskianalyysin umts-huutokaupoista. Jos se ei tehnyt sellaista, tapahtumaketju alkaa lähennellä huolimattomuutta."
Voivatko Soneran pienomistajat vaatia pääomistajaa valtiota vastuuseen tapahtumasta?
"Silloin vaadittaisiin, että pääomistaja on toiminut tahallaan tai törkeän huolimattomasti ja niin ei kai voi tässä tapauksessa sanoa", kuittaa Rudanko.
Oikeuskansleri Paavo Nikula oli maanantaihin mennessä saanut kymmenen vastausta Sonera-kyselyynsä. Hän on pyytänyt yhteensä 45 henkilöltä - joukossa kaikki nykyisen ja edellisen hallituksen ministerit - selvitystä näiden mahdollisista tekemisistä Soneran umts-huutokauppojen yhteydessä.
Nikula ei ole vielä päättänyt, antaako hän Sonerasta erityiskertomuksen, lausunnon vai oikeuskanslerin kertomuksen eduskunnalle.