Helmikuun kymmenes päivä kiinalaiset juhlivat uuttavuotta, alkaa käärmeen vuoden aika.
Käärmeen vuonna syntyneet luottavat intuitioonsa ja onnistuvat tienaamaan paljon rahaa, kertoo verkkopalvelu gbtimes. Palvelu kertoo mukavia ja positiivisia uutisia Kiinasta yli kymmenellä kielellä, myös suomeksi.
Kiinan kansantalous on bruttokansatuotteella mitattuna maailman toiseksi suurin Yhdysvaltojen jälkeen. Maailmanpankki arvioi Kiinan nousevan maailman suurimmaksi taloudeksi vuonna 2017.
Kun Kiinan talousvalta jyllää, miten se näkyy jatkossa pienessä Suomessamme? Alammeko mekin ripustella punaisia lyhtyjä patioille kiinalaisen uudenvuoden kunniaksi?
Jos yhdysvaltalainen kulttuuri hampurilaispaikkoineen ja elokuvineen on iskostunut syvälle Suomeen, voisiko kiinalainen kulttuuri tehdä samoin?
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyrki Kallio lähtee ajatusleikkiin mukaan. Hänen mielestään talouden koko ei ole ensimmäinen autuaaksi tekevä asia kulttuurin leviämisessä.
Toisen maailmansodan voittajavaltion Yhdysvaltojen kulttuurin ylivalta kehittyi vuosikymmenten aikana. Lisäksi englanti maailmankielenä auttoi levittäytymisessä. Kiinan kieli puolestaan ei ole niitä yksinkertaisimpia tapoja viedä kulttuuria eteenpäin.
Yhdysvalloissa kehittyi uusi media eli elokuva, jonka avulla kulttuurimallit levisivät kuin itsekseen. Kiinalaisten täytyisikin nyt keksiä vastaava uusi teknologinen innovaatio.
Populaarikulttuurissa on pehmeää voimaa, mutta kiinalaiset eivät ole onnistuneet kesyttämään sitä. Esimerkiksi nuorisokulttuurissa japanilaisuus ja korealaisuus ovat nykyisin kovaa valuuttaa myös itse Kiinassa.
Kiinalaiset ovat olleet käärmeissään myös siitä, että yhdysvaltalaiset ovat tehneet suosittuja Kung Fu Panda -animaatioita käyttäen hyväkseen parhaita kiinalaisen kulttuurin symboleita.
Parikymmentä vuotta sitten maailmanmaineen huipulla olleet kung fu -elokuvat olivat nekin pääosin valmistettu Hongkongissa ja Taiwanissa.
Taiteen tekeminen on ollut Kiinassa vaikeaa hallituksen sensuurin vuoksi. Luovuus todellakin kukkii paremmin vapaammissa yhteiskunnissa.
Kiinalainen strateginen ajattelu poikkeaa länsimaisesta. Myös länsimaiset bisnesmiehet ja päättäjät ovat joutuneet opiskelemaan kiinalaista ajattelumallia.
Oivan oppitunnin kiinalaisista malleista antaa Matti Nojosen suomentama ja toimittama kirja ”Jymäyttämisen taito”.
Harhaanjohtaminen on keskeinen kiinalaisen strategisen maailman perustoimintamalli.
Perinteinen kiinalainen strateginen ajattelu korostaa myös psykologista vaikuttamista ja informaation hallinnan merkitystä.
Tämä ei ole mennyt aivan putkeen kiinalaisilla itsellään viime aikoina.
Uutiskuvat ilmansaasteisiin tukehtuvasta Pekingistä tai tiedot sananvapausongelmista eivät ole tuoneet positiivista julkisuutta maalle.
Kiinan talouskasvu jäi viime vuonna alle kahdeksaan prosenttiin eli heikoimmaksi sitten vuoden 1999.
Tuloerot ovat kasvaneet myös niin suuriksi, että yhteiskuntarauha saattaa olla koetuksella.
Kiinaan innolla siirtyneet kansainväliset yritykset voivat joutua miettimään toimintojensa sijoituspaikkoja uudelleen.
Tietoturvayhtiö Stonesoft arvioi, että kyberturvallisuusosaamisesta tulee merkittävä valintakriteeri yritysten sijoittumiselle.
Tietoturvayhtiö ennakoi, että yksi lähivuosien keskeisistä trendeistä on yritysten lähteminen pois Kiinasta.
Tämä käänteiseksi Kiina-ilmiöksi kutsuttu juttu olisi tietysti Suomelle erinomainen mahdollisuus houkutella yrityksiä vakaudellaan.