Jyllands-Postenin kirjavasta historiasta ilmenee, että profeetan pilakuvat eivät olleet sille mikään työtapaturma.
Morgenavisen Jyllands-Posten perustettiin Århusissa 1871. Lehti on sekä arvostettu että arvosteltu ja tunnettu suorasukaisuudestaan. Jotkut pitävät sitä suorastaan häirikkönä. Ei ihme, että se on saanut liikanimen Jyllands-Pesten (Jyllanninrutto).
JP oli aluksi maakuntalehti, ja siitä tuli valtakunnallinen vasta 1980-luvulla. Nyt se on Tanskan suurin sanomalehti.
Lehti on vastustanut kommunismia Leninin päivistä saakka. Kerrotaan, että neuvostojohtaja Nikita Hrushtshov suuttui lehden kirjoittelusta niin, että peruutti matkansa Tanskaan.
Aina 1930-luvulle asti JP oli löyhässä liitossa Tanskan konservatiivipuolueen kanssa. Lehti pysyi riippumattomana oikeistolehtenä senkin jälkeen, kun se 1970-luvun alussa julistautui poliittisesti täysin riippumattomaksi.
Lehden poliittinen linja - selvästi keskustasta oikeistoon päin - ei tarkkailijoiden mukaan ole estänyt sitä niin sanotusti potkimasta joka suuntaan. Epäpyhiä allianssejakaan se ei ole aina karttanut.
Juuri Jyllands-Posten luonnehti 1922 Benito Mussolinia italialaisten tarvitsemaksi "vahvaksi mieheksi". Myöhemmin lehti kirjoitti hyväksyvään sävyyn Hitlerin vaalimenestyksestä.
Lehden perinteisiin kuuluvat itsepäisyys ja toisinaan huonosti harkittu julkaisutoiminta.