Antisemitismi repii Unkarin kirjailijaliittoa. Liettuassa kohutaan sanomalehden juttusarjasta, jossa epäillään juutalaisten hallitsevan maailmaa. Juutalaisvastaiset puheet kuohuttavat keskistä Itä-Eurooppaa samanaikaisesti kun juutalaisten oma kulttuuri on heräämässä uudelleen henkiin.
Yli puoli miljoonaa Unkarin juutalaista kuoli toisen maailmansodan aikaisilla natsien keskitysleireillä. Ennen sotia juutalaisilla oli vahva ote Unkarin talous- ja julkisessa elämässä.
Juutalaisvastaisuus on ollut osa julkista keskustelua Unkarissa sitten sosialismin romahdettua 1989. Monet unkarilaiset uskovat, että juutalaiset hallitsevat taas maata kulissien takana.
Unkarin juutalaisväestö on keskisen Itä-Euroopan suurin, heitä on arviolta 100 000-150 000 eli 1-1,5 prosenttia väestöstä. Valtaosa Unkarin juutalaisista asuu pääkaupungissa Budapestissa.
Monet juutalaiset uskaltavat nyt tunnustaa kulttuuritaustansa vuosikymmenien hiljaiselon jälkeen kaikkialla keskisessä Itä-Europassa. Yksi syy tähän on maiden liittyminen EU:hun. Budapestiin, Varsovaan ja moniin muihin kaupunkeihin on avattu juutalaiskouluja, kulttuurikeskuksia ja museoita.
"Juutalaisperinteiden henkiin herääminen on merkittävää vaikka toistaiseksi kyse on vielä pienestä ihmisryhmästä", sanoo sosiologi Margorzata Melchior Varsovassa.
Puolan juutalaisyhteisössä on nykyisin 15 000 jäsentä. Ennen sotia Puolassa oli kolmisen miljoonaa juutalaista.
Nobelisti nosti
kipeät muistot esiin
Poliittisesti kahtiajakautunutta Unkaria leimaa kaksijakoisuus myös juutalaiskysymyksessä. Oikeisto-oppositio syyttää Unkarin kommunistien perillistä, sosialistipuoluetta "juutalaisaseen" käytöstä vallan välineenä. Oikeisto taas kiistää jyrkästi, että Unkarissa olisi antisemitismiä.
Juutalaiskeskustelu kuohahti Imre Kerteszin saatua kirjallisuuden Nobelin vuonna 2002. Auschwitzin keskitysleiriltä selvinnyt ja kokemuksistaan kirjoittava Kertesz oli ollut siihen asti vain pienen älymystöpiirin kulttihahmo.
Palkinnon saatuaan Kertesz on äänekkäästi vaatinut menneisyyden selvittämistä, sillä myös unkarilaisia toimi yhteistyössä natsien kanssa juutalaisten tuhoamiseksi. Joidenkin oikeistoälymystön edustajien on ollut vaikea hyväksyä Kerteszin kannanottoja.
Kymmenet kirjailijat
erosivat protestiksi
Juutalaisvastaisuus repii nyt Unkarin kirjailijaliittoa, josta viime viikolla erosi 84 kirjailijaa vastalauseeksi kirjailija Kornel Döbrentein antisemitistisiksi tulkituille kannanotoille. Liitosta lähtivät Suomessakin tunnetut György Konrad, Peter Esterhazy ja Peter Nadas.
Döbrentei osallistui talvella äärioikeistolaisen järjestön tilaisuuteen, jossa muun muassa poltettiin Israelin lippu. Döbrentei on väittänyt, että Unkarissa ennen sotia säädetyt juutalaislait oli tarkoitettu "suojelemaan juutalaisia". Oikeistojärjestö myönsi hänelle äskettäin "varjo-Kossuth" -palkinnon.
Vuonna 1948 perustetu Kossuth-palkinto on Unkarin tärkein kirjallisuuspalkinto. Poliittinen oikeisto pitää sitä kommunistiajan jäänteenä.
Liettulaislehti
hämmästytti lukijat
"Kuka hallitsee maailmaa?" Näin kysyy liettualainen sanomalehti Respublika äskeisessä juttusarjassaan. Päätoimittaja Vitas Tomkus syyttää lehtensä etusivulta alkavassa artikkelissa juutalaisia ja homoja "avuttomuudesta", jota hän väittää tuntevansa nyky-Liettuassa.
"He (juutalaiset ja homot) tuhlaavat ihmisten rahat he valehtelevat he sanelevat ajatuksemme he haluavat sopusointua ja tasapainoa mutta onko meidän tehtävä rauha heidän kanssaan," Tomkus kirjoittaa.
Tomkusin kirjoitukset ovat herättäneet vastalauseita sekä Liettuassa, EU:ssa, Yhdysvalloissa ja Israelissa. Ne ovat saaneet liettualaiset myös ymmälle, sillä Respublika on arvostettu ja laajalevikkinen lehti eivätkä sen tyyliin ole kuuluneet äärikannanotot. Päätoimittaja Vitas Tomkus ei ole kommentoinut kirjoituksiaan. Lehden edustajat ovat kiistäneet tekstien juutalaisvastaisuuden.
Sodanajan tapahtumat
selvittämättä Liettuassa
Tutkijat epäilevätkin, että Tomkus laati kirjoitussarjan kääntääkseen keskustelun toisaalle presidentti Rolandas Paksasia koskevasta skandaalista. Respublika on tukenut Paksasia, jota syytetään Liettuan turvallisuuden vaarantamisesta ja yhteyksistä Venäjän alamaailmaan.
Jotkut taas uskovat Tomkusin tarkoitusperien olevan monimutkaisempia. Liettuan juutalaisvainot alkoivat natsien työntäessä neuvostojoukot Liettuasta 1941. Liettualaisia osallistui maansa 200 000 juutalaisen joukkomurhaan eikä tuskallista historiaa ole haluttu selvittää.
Liettuan juutalaisyhteisöön kuuluu nykyisin noin 4 000 jäsentä. Monet ovat saaneet takaisin ennen sotaa menettämäänsä omaisuutta, mikä on nostattanut katkeruutta valtaväestössä.
Juutalaisia arvioidaan olevan Euroopassa 2,5 miljoonaa. Heitä surmattiin toisen maailmansodan aikana arviolta kuusi miljoonaa.