Joulukuun 13. päivä vuonna 2007. Lista pysähtyy pyytämättä ja yllättäen.
Kansainvälisen Hiihtoliiton tietokanta kertoo, että Juuso Lahtela sijoittui kyseisenä torstaina Ranskan Tignesissä lasketussa maailmancupin osakilpailuissa 35:nneksi.
Sen jälkeen tulee katko. 2008, tyhjää. 2009, tyhjää.
Hiljaisuus tietokannassa, hiljaisuus tuloksissa, hiljaisuus huippu-urheilijana. Mies, joka oli ehtinyt Torinon olympialaisissa kahdeksanneksi, ei enää ollutkaan listalla.
"Olin maajoukkueen kanssa tammikuussa 2008 ensimmäisissä kisatreeneissä Ranskan Flainessa, kun kaaduin ja loukkasin lonkkani. Yritin kokeilla viikkoa myöhemmin Euroopan cupissa, mutta en pystynyt laskemaan", Lahtela aloittaa taustaselvityksensä.
Lonkkavamma tappoi kevättalven 2008 kilpailut ja harjoittelut. Kesti melkein jouluun ennen kuin Kemijärven kasvatti oli vihdoin tekemässä paluuta numerolappu rinnassa.
"Sitten meni olkapää paskaksi. Olkapään nivelsiteet repesivät harjoituksissa, enkä pystynyt tekemään seuraavaan syksyyn asti oikein mitään."
Lahtela kuntoutti olkapäätään, mutta mieleen alkoi hiipiä uusi ajatus.
"Siinä vaiheessa ajattelin, etten enää ikinä laske kilpailumielessä. Että se on tässä tämä kumparelasku", Lahtela muotoilee.
Siinä se melkein olikin, vaikka Lahtela oli vasta vähän päälle parikymppinen. Kokiksi valmistunut nuori mies sai paikan ammattikorkeakoulusta, muutti Oulusta Kuusamoon ja alkoi opiskella liikunnanohjaajaksi.
Viime vuoden joulukuussa Lahtela meni sentään katsomaan Suomulle maailmancupin avauskilpailua. Ja tietäähän sen, miten siinä käy.
"Aloin ajatella, pitäisikö vielä kokeilla. Alkoi tuntua, että hetkinen: onhan tämä niin siistiä. Haluan takaisin rinteeseen. Kilpailuviettini on kova ja kaipasin freestyle-elämää, reissaamista ja sitä porukkaa."
Lahtela palasi kimppakämppäänsä Kuusamoon ja kaivoi opiskelukavereiden todistaessa netistä kilpailukalenterin esiin.
"Siinä sitten laskin, montako päivää on aikaa valmistautua kisoihin", Lahtela hörähtää riemukkaasti.
Himokselta löytyi Suomen cupin kilpailu helmikuun lopusta. Aikaa oli vain rapiat kuusi viikkoa, mutta onnekseen Lahtela oli fyysisesti jopa paremmassa kunnossa kuin kisavuosinaan.
Laskija onnistui Suomen cupissa ja selviytyi mukaan saman viikonlopun Euroopan cupin kilpailuun. Tulos: rento lasku ja palkintopallin toiseksi korkeimmalle korokkeelle.
Lue lisää Juuso Lahtelasta lauantain Kalevasta!