Jos jo tapahtuneen tosiasian tunnustaminen on joskus vaikeaa, niin usein on monin verroin vaikeampaa hyväksyä sellaista, jonka tiedetään tapahtuvan vääjäämättä, mutta vasta muutaman vuoden päästä. Siinä tilanteessa on nyt Suomen kuntakenttä.
Tosiasioiden kiertäminen huokuu paperipinosta, joka on viime päivinä tulvehtinut sisäministeriöön. Kunnat ovat antaneet lausuntojaan ministeriön tarjoamista malleista ja esittäneet omia vaihtoehtojaan. Eilen oli lausunnon viimeinen jättöpäivä.
Miten ihmeessä on niin vaikeaa ymmärtää, mitä seuraa, kun suuret ikäluokat eläköityvät lähivuosina? Tilalle työelämään tulee yhä pieneneviä ikäluokkia. Kaikkien työnantajien, myös kuntien, pitää korvata eläkkeelle lähtevien työpanos. Palvelujen kysyntään ilmaantuu uusia painotuksia. Pitää kyetä huolehtimaan arvokkaasti ikääntyvästä väestä, joka menneinä vuosikymmeninä piti yhteiskuntaa pystyssä.
Kuntaministeri Hannes Manninen (kesk.) on useasti muistuttanut edessä olevista vaikeuksista. Sisäministeriö tarjosi kunnille kolme eri mallia valmistautua muutoksiin, yhteistoiminnassa tai vahvemmiksi yksiköiksi liittyneinä.
Sekös harmittaa monia kuntapäättäjiä. Muutosvastarinta suorastaan väreilee ilmassa. Yhteistyön mahdollisuuksiin vedotaan. Valitettavasti näytöt yhteistyön sujumisesta ovat usein kehnoja.
Oulun seutu on sentään ollut myönteinen esimerkki yhteistyön voimasta. Alueella on lisäksi muutamia kuntia, joilla on keskimääräistä enemmän mahdollisuuksia pärjätä itsenäisinä. Vaikeuksiakin on. Siksi pitää uskaltaa harkita uusia mahdollisuuksia etenkin nyt, kun lausuntoja annetaan.
Oulun ympäryskuntien johtajat eivät pitäneet lainkaan siitä, että Oulun kaupunginhallitus käytti sananvapauttaan lausuntoaan antaessaan.
Monien mielestä kunnanjohtajat puhuvat suulla suuremmalla. Ohittavat kunnanvaltuustot ja -hallitukset kertoessaan, mitä kuntien kuuluu tehdä.
Onhan toki kunnanjohtajillakin sananvapautensa. Ylin sanoja on kuitenkin valtuusto, eivät virkamiehet. Vai olisiko vielä isompi tekijä? Jos koskaan, niin juuri nyt pitäisi kuunnella myös kuntalaisten näkemystä.
Hyvä mahdollisuus olisi kysyä eduskuntavaalien yhteydessä Oulun ympäryskuntien asukkailta, mitä he ajattelevat liitoksesta Oulun kanssa. Ja oululaisilta, ovatko he valmiita liitokseen, johon tulevat mukaan niin haluavat ympäryskunnat.
Mietinnän paikka on monilla muillakin seuduilla. Muutamissa kunnissa on sentään jo käyty keskustelua tulevasta. Ja ryhdytty tositoimiin. Näinä aikoina paljastuu se, millainen on kansanvallan laatu kunnissa, kuinka tehdään ratkaisevia päätöksiä.