P. W.Snellmanin kokoama teos: Handelssocieteten och handlandenas pensionsirättning i Uleåborg 1771-1936, joka ilmestyi vuonna 1937, valottaa Johan ja Jacob Jaerfvel -nimisten, norjalaistuneiden ja Molden kaupunkiin asettuneiden liikemiesten taustoja.
Johanin ja Jacobin isä on Joseph Jervell -niminen oululaisporvari, jonka syntymäpaikaksi mainitaan varauksellisesti "Ruotsi" ja tarkemmaksi syntymäajankohdaksi 2. maaliskuuta 1738. Ennen Ouluun muuttoa Joseph Jervellin nimi liitetään ammatillisessa mielessä Tukholman Kauppakollegioon, mutta mahdollisen virkasuhteen laatu ei teoksesta selviä.
Joseph Jervell saapui Ouluun vuoden 1770 vaiheilla ja oli aluksi toimessa edesmenneen appensa kauppahuoneella, jota piti leskenoikeuksin anoppi Margareta Pietarintytär "talossa numero 14 IV:ssä korttelissa".
Joseph Jervell sai Kauppaseuran tahdon vastaisesti kauppiasporvarin aseman vuonna 1778. Syytä Oulun Kauppaseuran vastustukseen ei löydy, mutta myöhemmin asia ei ollut esteenä sille, etteikö Joseph Jervell voinut toimia Kauppaseuran toisena rahastonhoitajana 1780 ja kuulua 1791 seuran edustajistoon, kuten P.W. Snellman mainitsee laajassa teoksessaan Kertomus Oulun Kauppaseuran ja Oulun Kauppiaiden eläkelaitoksen toiminnasta 1771-1939.
Kuivanimellä rakennettiin laivoja
Joseph Jervellin toimista tiedetään, että hän harjoitti menestyksellä laivanvarustusta ja rakennustoimintaa Kuivaniemellä sijainneella laivavarvillaan.
Hän omisti vuosina 1784-86 muun muassa fregattilaivan nimeltä Storfurstinnan ja 1792 kaleesi Cecilian. Mielenkiinnon vuoksi mainittakoon, että "294:n lästin vetoinen" fregatti Storfurstinnan myytiin peräti Amerikkaan ja, että Joseph Jervellin onnistui liikemiesuransa parhaimpina päivinä oivallisesti hyödyntää vanhoja suhteitaan Tukholmaan. Näin ainakin Aimo Halilan mukaan (Oulun Kaupungin historia II). Laivahistorioitsijanakin toiminut P. W. Snellman tosin mainitsee kirjassaan Oulun laivoja ja laivureita fregatin valmistuneen jo 1783.
Kantaisä
kuoli Iissä
Vuonna 1793 Jervell mainitaan Hoffrénin talon omistajana. Aiemmin hän oli hankkinut omistukseensa julkisella huutokaupalla (1787) myydyn "talon numero 17 III:ssa korttelissa". Tämän rakennuksen oli kaupunki alunperin hankkinut 1779 maaherran residenssiksi, mutta sen oli "sittemmin annettu mennä hunningolle". Samalla tontilla sijaitsi myös vuonna 1769 rakennettu kaksikerroksinen kivitalo, joka sijoittui Snellmanin mukaan silloisten "Limingan- eli Torikadun ja Ranta- eli Hahtiperänkatujen kulmaan".
Mainittu kaksikerroksinen kivitalo on siis sijainnut samalla kohdalla kuin nykyinen Oulun Kaupungin informaatiopiste (Torikatu 10). Sen kuuluisin omistaja oli hieman myöhemmässä vaiheessa Daniel Matiaksenpoika Nylander (1753-1813), jota kutsuttiinkin juuri talon vuoksi Kivi-Taneliksi. Samaan tonttiin liittyi omistajana myös Kivi-Tanelin veljenpoika Aristoteles Nylander, jonka isä oli pelottavan maineen omannut hovineuvos Johan Nylander (1742-1810)
Tämä osoitemääre on nykyihmiselle kovin vaikea mieltää, sillä yli 200:n vuoden takaiset Oulun katujennimet ovat täysin vaihtuneet, mutta silloinen Ranta- eli Hahtiperänkatu on ollut nykyisen Hallituskadun paikalla.
Joseph Jervellin mainitaan tehneen vararikon vuonna 1796 ja kuolleen Iissä 20. elokuuta 1800. Hänen puolisonsa ja norjalaistuneiden poikien - Johanin ja Jacobin äiti - Walborg Hoffrén eli vuosina 1747-1799. Joseph Jervellin tiedetään laivanneen puutavaraa Ranskaan ja, että hänellä ja hänen Johan-pojallaan oli ensimmäinen yhteys Molden kaupunkiin Norjassa syksyllä 1794, jolloin he hakeutuivat sinne turvaan kolmimastoisella aluksellaan jääden kaupunkiin ensi alkuun seuraavan vuoden puolelle.
Kirjoittaja on oululainen kulttuurihistorian tutkija ja tapakulttuurin asiantuntija