Marko Kyrönniemestä tuntuu vasta nyt, että on koti, johon voi tulla töistä. Ennen hän sanoo asuneensa vain kämpillä, vaikka perheellä oli viimeksi Jäälissä kaikki vaatimukset täyttävä rivitaloasunto. Marko ja Marita Kyrönniemi muuttivat marraskuussa uuteen omakotitaloonsa Yli-Iin Tannilaan.
Perhe on yksi Tannilaan viime vuonna asettuneesta viidestä uudesta taloudesta. Siuruanjoen osayleiskaavan ensimmäinen vaihe pani vauhtia alueen asutukseen. Aikaisempina vuosina uusia taloja nousi yksi tai ei yhtään.
Kyrönniemet suunnittelivat vuosia muuttoa Tannilaan, koska Markon kotitalo sijaitsee ihan uuden talon naapurissa. Poronhoitoharrastus ja asumisen väljyys olivat valttikortteja.
Harva Yli-Iihin muuttanut käy omassa kunnassa töissä. Kaapelikoneen ajaja Marko työskentelee 60 kilometrin päässä Draka NK Cables -kaapelitehtaalla Ruskossa. Ajo yhteen suuntaan kestää kolme varttia, eli matka on pääkaupunkiseudun satelliittikaupungeista Helsinkiin töihin menevien keskitasoa.
"Oikeastaan työmatkalla Yli-Iin ja Oulun välillä sain aikaa ajatella ja rauhoittua yhtäältä työstä ja toisaalta kodin hoitamisesta. Se ei ollut ollenkaan paha asia", huomauttaa Marita Kyrönniemi. Hän kuitenkin vaihtoi työpaikkaansa oululaisesta päiväkodista Yli-Iihin, eikä työmatkaa ole enää kuin 13 kilometriä.
Hän sanoo, että Tannilassa lapsilla, Sonja, 5, ja Niklas, 3, on turvallinen ympäristö kasvaa. Silti virikkeitä on riittämiin, koska naapurustoon on muuttanut useita lapsiperheitä. Tannilan koulu sijaitsee kolmen kilometrin päässä, eikä sitä uhkaa näillä näkymin lakkautus.
"Kauppa kylältä sitä vastoin lopetti vuodenvaihteessa. Yli-Ii ei ole kuitenkaan kaukana, ja usein ostokset tulee tehtyä kaupungista työmatkalla", Marko Kyrönniemi kertoo.
Hän sanoo, että Tannilaan rakentajat ja muuttajat ovat kotiseuduilleen palaavia. Vento vierailla tuskin on kiinnostusta muuttaa niin syrjään.
"Pikaista päätöstä tänne rakentamisesta ei voi tehdä. Myyntiin täällä ei voi taloaan tehdä, vaan se on itsellä ja pysyy", Marko Kyrönniemi toteaa.
Paluumuuttajia odotellaan
Tannilan ensimmäisen vaiheen osayleiskaava on jo valmistunut, toinen vaihe käsitellään kevään aikana valtuustossa. Jakkukylän ja Kierikin kaavat ovat myös tulossa vahvistettaviksi.
Tannilaan Siuruanjokivarteen on kaavalla osoitettu 129 asuinrakennus- ja loma-asuntopaikkaa nykyisten 141:n lisäksi. Jakkukylään on tulossa 45 rakennuspaikkaa nykyisten 101:n lisäksi.
Myös Kierikin kaava Iijokivarressa käsittää asuntorakentamista suunniteltujen Kierikkikeskuksen loma-asuntojen rinnalla. Kaikkiaan kaavassa on sata uutta rakennuspaikkaa.
Yli-Iin kunnanjohtaja Anneli Mehtälä arvelee, että kaavoitetut alueet houkuttelevat etupäässä paluumuuttajia. Nuoret perheet haluavat palata vanhempiensa luokse, ja eläkeläiset haluavat palata sijoilleen. Moni Ruotsissa työskennellyt on muuttanut Yli-iihin.
Kummankinlaiset asukkaat ovat tarpeellisia kunnalle, jonka palvelut ovat 1990-luvun puolivälin tasolla mutta väkiluku nyt paljon silloista pienempi.
Oulujokivarteen lisää asutusta
Ylikiiminki markkinoi lähinnä oululaisille aluetta Vesalankylässä, josta on kohtalaisen lyhyt matka käydä kaupungissa töissä. Matkaa kertyy noin 30 kilometriä, jonka ajaa 35 minuutissa.
Tontteja on vapaana 30 ja niitä on kahdenlaisia. Osassa on näkymä Kiiminkijoelle, osa sijoittuu kuivaan männikköön. Kunnaninsinööri Oiva Rantala sanoo, että kiinnostus on ollut kohtalaista mutta sen uskotaan vauhdittuvan vielä. Ylikiimingissä rakennetaan vielä paljon omille maille haja-alueille eri puolille kuntaa.
Muhoksen suunnitelmissa on asuttaa osayleiskaavalla Oulujokivarren eteläpuoli Oulun ja Muhoksen rajalta kirkonkylälle päin. Rakennustarkastaja Katariina Huhta sanoo, että vuoden päästä suunniteltava kaava muistuttaa tarkkuudeltaan paljon asemakaavaa.
"Siinä pitää ottaa maisema huomioon tarkemmin kuin monessa muussa maaseudun osayleiskaavassa", Huhta toteaa.
Oulujokivarren pohjoispuolen osayleiskaava on valmis ja osin rakennettukin. Se sijoittuu Päivärinteen tienoille tien pohjoispuolelle. Lisäksi Päivärinteen sairaala-alueelle on tehty asemakaava, joka on rakentumassa kovaa vauhtia.
"Päivärinteen tontit ovat olleet todella kysyttyjä. Lisäksi meiltä kysytään muita tontteja jatkuvasti, vaikka kunnalla niitä ei olekaan myynnissä. Muhoksellakin kasvaa vain Oulun puoleinen suunta. Kirkonkylältä Kajaaniin päin myönnetään vain joitakin yksittäisiä rakennuslupia". Huhta toteaa.