Helsinki Hoitotakuu ei toteudu aiempien suunnitelmien mukaan vuoden vaihteessa, vaan hallitus on päättänyt siirtää uudistuksen maaliskuun alkuun. Viime tipassa tehtyä lykkäystä perustellaan vuoden vaihteen ruuhkilla ja lomasumalla.
Jos perjantaina eduskunnalle annettavat muutosesitykset neljään eri lakiin hyväksytään, pitäisi terveydenhoitoon ensi vuoden maaliskuusta lähtien päästä samojen periaatteiden mukaan ja samassa aikataulussa koko maassa.
Lakipaketti on peruspalveluministeri Liisa Hyssälän (kesk.) mukaan pitkään valmistellun kansallisen terveyshankkeen tärkein osa. Siinä kansanterveyslakiin ja erikoissairaanhoitolakiin kirjataan hoitoon pääsyn enimmäisajat.
Terveyskeskukseen pitäisi saada heti yhteys arkipäivisin virka-aikaan. Pelkän ajanvarauksen sijaan terveyskeskuksia kannustetaan järjestämään esimerkiksi sairaanhoitajan puhelinpäivystyksiä, joilla noin kolmasosa ongelmista saadaan ratkaistua ilman vastaanottoaikaakin.
Kiireettömän hoidon tarpeen arviointiin terveyskeskukseen olisi päästävä kolmen arkipäivän sisään. Arvioinnin voi tehdä lääkärin ohella myös sairaanhoitaja. Tutkimuksiin ja arviointiin erikoissairaanhoitoon potilaan pitäisi päästä kolmen viikon kuluessa lähetteen saapumisesta ja hoitoon erikoissairaanhoidossa viimeistään puolessa vuodessa.
Perusterveydenhuollossa hoitoon pääsyn takarajana olisi kolme kuukautta, mutta hammashoidossa ja aluesairaalassa tapahtuvassa hoidossa tätäkin takarajaa voitaisiin venyttää kuuteen kuukauteen, ellei potilaan terveydentila tästä vaarannu. Kolmen kuukauden takarajaan törmätään aika harvoin. Käytännössä se koskee lähinnä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita, joita ollaan siirtämässä yhä enemmän perusterveydenhuoltoon.
Potilaslakiin kirjattaisiin velvollisuus ilmoittaa potilaalle, milloin hoitoon pääsee, ja jos ajankohta tästä muuttuu, on muutoksen syy ilmoitettava. Jonotusaikojen pitäisi olla julkisia.
Hoitotakuu ei takaa
mitä tahansa hoitoa
Hoitotakuuksi kansan keskuudessa kutsuttu uudistus ei merkitse sitä, että potilaalla olisi rajaton oikeus saada mitä tahansa haluamaansa hoitoa. Hoidon tarpeen arvioisi lääkäri tai hammaslääkäri. Hoitotakuu koskee vain vaikuttavia hoitoja, vaikuttamattomat karsitaan pois, sanoo Hyssälä.
Kaikki pääsisivät hoitojonoihin kuitenkin samojen periaatteiden mukaan. Yhtenäisiä kriteereitä merkittävistä taudeista valmistellaan parhaillaan, ja niiden pitäisi olla valmiina syys-lokakuuhun mennessä. Yhtenäisillä kriteereillä voidaan tasata nykyisiä suuria alueellisia eroja.
Uudistus hävittäisi myös nykyiset kuntakohtaiset hoitojonot. Sairaanhoitopiirin olisi järjestettävä kaikkien jäsenkuntiensa asukkaille palvelut samojen periaatteiden mukaan ja hoitoa pitäisi saada yhtä helposti loppuvuodesta kuin alkuvuodestakin. Nykyisin hoitoon pääsee sen mukaan, miten paljon kotikunta on varannut rahaa omien asukkaidensa hoitoon. Tilanne on kärjistynyt usein vielä loppuvuodesta, kun huomataan, että rahaa on varattu vuoden tarpeeseen nähden liian vähän.
Erityispoliklinikat tulossa
erikoismaksuluokan tilalle
Jos hoitoa ei pystytä järjestämään enimmäisajassa, sairaanhoitopiirin olisi hankittava se muualta. Jos hoitoa ei voida järjestää missään Suomessa, potilaalle olisi annettava lupa hakeutua hoitoon EU-maihin tai Sveitsiin. Lupa olisi myönnettävä, jos kyseessä on Suomessa hyväksytty hoitomuoto. Potilaan asiakasmaksu ei saisi nousta sen vuoksi, että hoito järjestetään muualla.
Lakipaketin yhteydessä ollaan lakkauttamassa nykyinen erikoismaksuluokka asteittain kolmen vuoden kuluessa. Sen tilalle ollaan luomassa iltaisin ja viikonloppuisin toimivia erityispoliklinikoita, joissa voitaisiin periä normaalia korkeammat maksut. Rahat menisivät kokonaan sairaalalle, eikä potilas saisi kuluista kela-korvausta. Erikoismaksuluokan poistamista perustellaan potilaiden tasa-arvolla ja arvelulla, että erikoismaksuluokan potilaat voivat ohittaa hoitojonoja. Potilaalle hoito erityispoliklinikalla tulee vielä kalliimmaksi kuin hoito erikoismaksuluokassa, ellei vakuutusyhtiö tai työnantaja vastaa kustannuksista.
Myös säästöjä odotetaan
sekä kunnille että Kelalle
Uudistusta on pidetty kalliina, mutta sen uskotaan tuovan myös säästöjä. Suomalaisten tutkimusten mukaan varsinainen hoito maksaa vain neljäsosan sairauden kokonaiskustannuksista. Suurimmat kulut tulevat hoidon odottamisesta sairauslomakuluina, kotipalvelun käyttönä, lääkekustannuksina ja ylimääräisinä terveyskeskuskäynteinä.
Kela tavoittelee kustannussäästöjä myös siten, että yhtenäisiä hoitokriteereitä voitaisiin käyttää myös kela-korvausten arvioinnissa. Korvaukset voitaisiin rajoittaa vain niihin toimenpiteisiin, joita uusien, yhteisten hoitokriteerien mukaan tehtäisiin myös julkisessa terveydenhuollossa.
Sairaaloiden erikoismaksuluokan potilaat ovat saaneet vuosittain sairausvakuutuskorvauksia noin 2,5 miljoonaa euroa. Tuhatkunta erikoismaksuluokkaoikeuden omaavaa lääkäriä on saanut palkkioina noin viisi miljoonaa euroa, josta kunnat ovat maksaneet sosiaaliturvamaksuja. Uudistuksen myötä nämäkin rahat voitaisiin laskea säästöjen puolelle.