Helsinki "Häpeän itseäni niin paljon että kaikki sosiaaliset tilanteet ovat tuskaa minulle."
"Peittelen varallisuuttani, sillä jotenkin häpeän sitä. Esimerkiksi sanon autonikin olevan työsuhdekärry, vaikka se on omani. Sanon asuvani vuokralla, vaikka asuntokin on omani."
"Häpeän joka kerta kun ostan vessapaperia, koska myyjä ja kaikki jotka minut näkevät se paketti kädessä, tietävät mitä sillä teen."
Suomalainen häpeä on nyt syväanalyysin kohteena. Tutkija Ben Malinen valmistelee parhaillaan häpeän synnystä väitöskirjaa Helsingissä, ja viime vuonna häneltä ilmestyi aiheesta kirja. Joensuun teologisessa tiedekunnassa alkaa professori Paavo Kettusen johdolla Vaietut aiheet -tutkimusprojekti, joka käsittelee parisuhteeseen, seksuaalisuuteen ja hengelliseen elämään liittyvää häpeää ja syyllisyyttä.
- Meillä Suomessa aihe on ollut vaiettu hyvin vahvasti. Kun häpeästä on puhuttu, siitä on puhuttu jollakin muulla nimellä, Malinen kertoo.
On siis aika nostaa häpeäkissa pöydälle.
Häpeä laittaa rajoja
Kaikki tietävät mitä häpeä on. Jutun alun lainaukset on otettu Tunnustuksien luola -verkkosivustosta, jossa ihmiset saavat julkisesti ja anonyymisti tunnustaa tekojaan ja häpeäänsä. Verkkopalvelu aloitti toimintansa tammikuussa 2004. Parissa kuukaudessa tunnustuksia on kertynyt vajaa 5 000.
Häpeätutkijan mukaan häpeä onkin ehtymätön luonnonvara, sillä mitä enemmän häpeäänsä ja reaktioitaan häpeilee sitä enemmän lisääntyy häpeän tunne. Sitä paitsi hävetähän voi paitsi arkoja ja pahoja asioita myös iloa. Häpeään perustuivat Idols-ohjelman alun valtaisat katsojaluvut, mutta häpeään perustuu myös lakien noudattaminen.
- Terve häpeä liittyy ihmisen minän rajojen tunnistamiseen ja suojeluun, kaikki elämässä ei ole kaupan, professori Paavo Kettunen kommentoi.
- Häpeä on pohjimmiltaan hyvä asia, mutta kun se alkaa kahlita ja ohjata elämää, niin siitä tulee ongelma, häpeätutkija Ben Malinen analysoi.
- Tunteita ei tarvitse raivata tai yrittää poistaa, vaan ne voivat muuttua ikään kuin työtovereiksi, tienviitoiksi suunnasta, jonne kulkemalla pääsee käsiksi elämän vääristymiä tuottaviin ongelmiin, opastaa Kettunen.
Elämänpituinen painolasti?
Häpeä syntyy ihmisissä jo hyvin nuorena ja voi seurata läpi koko elämän. Tutkija Ben Malisen mukaan häpeä syntyy tunteesta, ettei täytä normeja ja odotuksia. Nuorilla Malisen mukaan normipaineet ovat erityisen suuria. Häpeä voi seurata painolastina läpi koko elämän.
- Monesti häpeän käsittely aktivoituu vasta keski-iässä, koska moni nuori jaksaa uskoa paljon paremmin itseensä. Kun ikää tulee enemmän, alkaa kaikkivoipaisuuden tunne hiipua.
Malinen kertoo saavansa paljon palautetta käydessään luennoimassa aiheesta.
- Myös vanhat ihmiset, mikä mielestäni on yllättävää, sanovat, että heidän elämässään tämä on ollut yksi tärkeimmistä asioista ja nyt he vasta ensimmäisen kerran kuulevat tästä.
Eroon häpeästä
Malisen mukaan häpeällä on selkeä yhteys mielenterveysongelmiin, varsinkin syömishäiriöihin, masennukseen ja ahdistuneisuuteen. Jotta häpeästä pääsee eroon, pitää se Malisen mukaan ensin tunnistaa. Tunnustaminen eli häpeän jakaminen auttaa eteenpäin.
- Monesti se vaatii aika pitkän tien.
Tutkimustyötä aloittaessaan Malinen pyysi ihmisiä kirjoittamaan häpeän tuntemuksistaan.
- Monet sanoivat, että heitä auttoi valtavasti, kun he ensimmäisen kerran elämässään kirjoittivat näistä asioista.
Malisen mukaan samoin voi toimia päiväkirja tai vaikka anonyymi verkkosivusto. Ongelman jakaminen voi toimia myös ystävien kesken. Häpeää poteville on perustettu myös vertaisryhmiä.
- Ne ihmiset, joiden kanssa pystyy jakamaan näitä asioita, ovat äärettömän tärkeitä.