Helsinki Pienten kuntien kouluverkosto näyttää karsiutuneen miltei viidenneksellä 1990-luvun taitteessa. KuntaSuomi 2004 -tutkimuksen koulutoimea käsittelevän kyselyn mukaan alle 5 500 asukkaan kunnissa suljettiin joka kuudes koulu vuosina 1995-2002.
- Tutkimus osoitti, että kouluverkoston karsiminen on keskittynyt nimenomaan pieniin kuntiin. Alle 5 500 asukkaan kunnissa oli karsittu joka kuudes koulu ja yli 5 500:n mutta alle 20 000 asukkaan kunnissa joka yhdeksäs koulu. Sen sijaan yli 20 000 asukkaan kunnissa alakoulujen eli entisten ala-asteiden määrä kasvaa, kertoo tutkimusraportin kirjoittaja, koulutusjohtaja Niina Hietaniemi-Virtanen.
Hietaniemi-Virtasen mukaan on mahdotonta sanoa, millainen osuus lakkautetuilla kouluilla on ollut koko kunnan kouluista. Tähän vaikuttaa muun muassa se, että osassa kunnista kouluverkon uudistus on vasta edessä ja osassa se on jo tehty.
Kyselyyn vastasi 463 rehtoria perusopetusta tarjoavasta koulusta ja 169 rehtoria yleissivistävää ja ammatillista opetusta tarjoavasta koulusta. Tutkimuksessa oli mukana 47 kuntaa.
Yhtenäiskouluja lisää
Viidennes kyselyyn vastanneista arvioi, että omassa kunnassa on lähivuosina tarvetta uusien koulujen perustamiselle.
- Mielenkiintoinen kehityssuunta varsinkin yli 20 000 asukkaan kunnissa on yhtenäiskoulujen perustaminen eli se, että kaikki luokat ensimmäisestä yhdeksänteen ovat samassa koulussa. Tällä pyritään ainakin joustavuuteen ja resurssien tehokkaaseen käyttöön, Hietaniemi-Virtanen sanoo.
Koulujen henkilöstön määrään vastaajista oli tyytyväisiä neljä viidestä. Tyytyväisyys henkilöstön määrään on Hietaniemi-Virtasen mukaan noussut viime vuosina.
- Tutkimuskauden alkupuolella oli lama. Sen jälkeen koulujen taloudelliset resurssit ovat lisääntyneet, mikä näkyy myös henkilöstön määrässä, hän sanoo.
Myös tyytyväisyys opetusryhmien kokoon on selvästi noussut aikaisemmista kyselyistä. Taloudellisiin resursseihin oli kuitenkin tyytyväisiä vain noin kolmannes vastanneista. Varsinkin isoissa kunnissa oltiin tyytymättömiä taloudellisiin resursseihin.
Tukiopetus ongelma
Hietaniemi-Virtasen mukaan kyselyn vastaajat olivat pääosin tyytyväisempiä opetuksen laatua mittaaviin tekijöihin kuin opetuksen järjestämisen mahdollisuuksiin. Esimerkiksi alakoulujen rehtorit olivat kaikkein tyytyväisimpiä opetuksen ajanmukaisuuteen. Tätä seurasivat opetusmenetelmien monipuolisuus ja opetuksen yksilöllisyys.
- Se, mihin ollaan tyytymättömiä, on tukiopetus. Esimerkiksi juuri alakoulujen rehtoreista vain puolet piti tukiopetuksen tilannetta erittäin hyvänä tai melko hyvänä. Lisäksi yläkouluissa oltiin huolissaan opetuksen yksilöllisyyden toteutumisesta.
Hietaniemi-Virtasen mukaan kyselyn tuloksissa yllättävää oli suhtautuminen oppilaslähtöisyyteen. Oppilaslähtöisyyttä koskeva kysymysosio käsitteli esimerkiksi oppilaan mahdollisuuksia vaikuttaa koulun toimintaan.
- Vain alle puolet perusopetuksen koulujen rehtoreista arvioi vaikutusmahdollisuuksia myönteisesti. Vaikutusmahdollisuuksia ei myöskään arvioitu tärkeäksi kehittämisen kohteeksi, hän sanoo.