Helsinki Rulla- ja potkulautavammat tuovat yhä enemmän pikkupotilaita päivystyspoliklinikoille. Lajien suosion kasvun myötä yhä useampi lapsi venäyttää nilkkansa tai murtaa ranteensa lentäessään laudalta asfalttiin.
Helsingin Lastenklinikalla skeitatessa tai potkulaudalla itsensä loukanneita lapsia hoidetaan kesä- ja syysaikaan päivittäin. Skeittivammat ovat olleet poliklinikan arkea jo pitkään.
- Kun potkulaudat tulivat markkinoille muutama vuosi sitten, näkyi se selvästi myös meillä päivystyksessä, tohtori Taisto Sarkola kertoo.
Kesässä Lastenklinikalla hoidetaan satakunta laudalla itsensä telonutta lasta. Noin puolet heistä oli saanut vamman viilettäessään potkulaudan päällä, puolet skeittilaudalla temppuillessaan.
- Potkulautaillessa loukkaantuneet lapset ovat keskimäärin kymmenvuotiaita. Rullalautailijat taas ovat yleensä hiukan vanhempia, noin kolmentoista vanhoja ja etupäässä poikia, Sarkola sanoo.
Rullaluistellessa itsensä loukanneita lapsia sitä vastoin tuodaan hänen mukaansa hoidettavaksi kohtuullisen harvoin.
Lasten kesäisiin lautailuvammoihin kiinnitettiin Lastenklinikalla erityistä huomiota toissa vuonna kesä-syyskuussa. Kartoitus on osa myöhemmin syksyllä julkaistavaa kansainvälistä tutkimusta.
Valtaosa lääkärinhoitoa tarvitsevista alle 17-vuotiaista helsinkiläislapsista tuodaan Lastenklinikalle.
Vakavat vammat
ovat harvinaisia
Todella vakavia onnettomuuksia skeitti- tai potkulaudoilla sattuu Sarkolan mukaan varsin vähän. Aineiston keruuaikana Lastenklinikalle tuotiin hoitoon pikkupoika, joka oli saanut rullalautaillessaan kallonmurtuman. Toiselta skeittaajalta oli revennyt perna.
- Enimmäkseen vammat ovat kuitenkin suhteellisen vaarattomia ja helppohoitoisia. Tyypillisimpiä ovat rannemurtumat. Rulla- tai potkulauta pysähtyy asfaltin pieneen epätasaisuuteen tai pikkukiveen kuin seinään, ja katuun lentäessään lapsi ottaa yleensä käsillä vastaan, Sarkola kuvaa vamman tavanomaisinta syntysyytä.
Noin kolmasosa kaikista hoitoa vaativista vammoista on murtumia. Sarkola huomauttaa, että suojuksia käyttämällä olisi voitu välttää monta tapaturmaa.
- Hyvin harva meillä käyneistä potilaista oli käyttänyt minkäänlaisia suojia. Kypärää käytti vain noin joka kymmenes, ja muita suojuksia ei juuri kukaan. Ilmeisesti vanhemmatkaan eivät ole tulleet ajatelleeksi näiden välineiden vaarallisuutta, Sarkola hämmästelee.
Etenkin rannesuojien käyttäminen olisi lääkärin mielestä erityisen tärkeää.
- Rullaluistelijat ja lumilautailijathan käyttävät niitä melko kiitettävästi, hän huomauttaa.
Skeittaus ja potkulautailu ovat leimallisesti katulajeja, ja usein pienet lautailijat liikkuvatkin aivan keskikaupungin vilinässä. Pahimmat vaaratilanteet syntyvät Sarkolan mukaan, kun lapsi liikkuu lähellä muuta liikennettä.
- Kansainväliset tutkimukset paljastavat, että useimmat kuolemaan johtaneista rulla- tai potkulautaonnettomuuksista ovat sattuneet lapsen törmätessä autoon. Todellinen vaaratilanne syntyy, kun pieni lapsi kaatuu jalkakäytävältä ajokaistalle, Sarkola toteaa.