Helsinki Viinan voimalla tehtaillaan Suomessa valtava määrä rikoksia. Alkoholin kulutus näkyy erityisesti väkivaltarikoksissa. Alkoholin kulutuksen arvioidaan vain kasvavan viinin, oluen ja viinan hinnan halventuessa ensi vuoden alusta, mikä voi edelleen rumentaa rikostilastoja.
- Pahoinpitelyiden määrä voi kasvaa 6-12 prosenttia alkoholin kulutuksen kasvaessa parilla litralla absoluuttista alkoholia henkilöä kohden. Myös rattijuopumukset saattavat lisääntyä saman verran, kertoo erikoistutkija Reino Sirén Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta.
Stakesin arvioiden mukaan alkoholin kulutus kasvaa parin vuoden kuluessa nykyisestä 9,3 litrasta absoluuttista alkoholia henkeä kohti noin 11,2 litraan.
- Alkoholin haitat lisääntyvät, kun kulutus kasvaa. Alkoholiin liittyvä kuolleisuus tulee lisääntymään, tällä hetkellä alkoholiin liittyviä kuolemia on vuosittain 2 000-3 000. Eikä siitä näy merkkejä, että humalahakuinen juominen olisi väistymässä, sanoo tutkimusprofessori Marja Holmila Stakesista.
Henkirikosten määrä
voi yhä lisääntyä
Viime vuonna kaikista henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista peräti reilua kahta kolmasosaa epäiltiin humalassa tehdyiksi. Pahoinpitelyistä poliisi epäili viime vuonna liki kolmen neljästä ja törkeistä pahoinpitelyistä yli kolmen neljästä tehdyn humalassa.
Humalapäissä tehdyt pahoinpitelyt ovat tyypillisiä suomalaisia rikoksia. Esimerkiksi entinen sisäministeriön kansliapäällikkö Kari Häkämies kertoi viime viikolla katuvana oikeudessa, että hän oli käynyt käsiksi naisystäväänsä nautittuaan alkoholia.
Lisäksi vakavimmista väkivaltarikoksista kuten taposta epäillyistä oli viime vuonna yli kolme neljäsosaa poliisin mukaan tekohetkellä päihtyneenä. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana humalaisten tekijöiden määrä henkirikoksissa on vain kasvanut.
Henkirikosten yrityksissä humalaisten määrä ja osuus on kasvanut vieläkin selkeämmin. Henkirikosten määrä saattaa yhä kasvaa, jos alkoholin kulutus lisääntyy.
- Henkirikosten osalta tilanne on mutkikkaampi kuin pahoinpitelyiden, mutta pitkällä aikavälillä alkoholin kulutuksen kasvu voi vaikuttaa myös henkirikosten määrän lisääntymiseen. Henkirikosten tekijöistä suuri osa kuuluu syrjäytyneeseen ja alkoholisoituneeseen väestönosaan, Sirén sanoo.
Tutkimuksen mukaan henkirikoksista noin puolet on viime vuosina liittynyt syrjäytyneiden miesten alkoholinkäyttötilanteisiin. Runsaan kolmanneksen henkirikoksista muodostavat perheen sisällä tehdyt tapot.
Sekä miessyyllisistä että miesuhreista oli tekohetkellä alkoholin vaikutuksen alaisena neljä viidestä. Kyse oli yleensä vahvasta 1,5-3 promillen humalasta.
Naissyyllisistäkin humalassa oli puolet ja neljännes huumeessa tai lääkehumalassa. Naisuhreistakin humalassa oli vajaat 60 prosenttia. Myös väkivaltatilanteet, joissa uhri oli päihtynyt, ovat yleistyneet.
Monilla rikoksilla
yhteys juomiseen
Loukkaus, suuttuminen ja riita voivat saada humaltuneen käyttämään fyysistä väkivaltaa, mitä selvin päin ei useinkaan tapahtuisi. Alkoholin vaikutuksen alaisena oleminen lisää myös vaaraa joutua rikosten uhriksi. Stakesin Holmilan mukaan varsinkin nuoret ovat humalassa alttiita tapaturmille ja tappeluille.
- Pahoinpitelyille on muitakin syitä, mutta alkoholi panee käyttäytymään harkitsemattomasti, Holmila kertoo.
Vahingonteoista yli 60 prosenttia epäiltiin humalaisten tekosiksi ja törkeistä vahingonteoista reilua kahta kolmasosaa epäiltiin päihtyneiden tekemiksi. Myös muussa perinteisessä rikollisuudessa kuten varkauksissa tutkijat pitävät alkoholia merkittävänä taustatekijänä.
Omaisuusrikoksista epäiltiin viime vuonna peräti kolmannesta joko alkoholin tai muun päihteen vaikutuksen alaisena tehdyiksi. Vahingontekojen ja varkauksien taustalla on toisinaan humalasta johtuva alentunut harkintakyky.
Tilastokeskuksen tilastosta poliisin tietoon tulleista rikoksista näkyy, että raiskauksistakin yli kahta kolmasosaa epäiltiin viime vuonna päihtyneenä tehdyiksi.