Helsinki Suomi aikoo rajoittaa EU:n uusien jäsenvaltioiden kansalaisten vapaata liikkuvuutta Suomen työmarkkinoilla kahden vuoden ajan. Hallitus antaa tuona aikana eduskunnalle selonteon siitä, onko siirtymäaikaa tarvetta vielä jatkaa.
Ensi tiistaina eduskunnalle annettavan lakiesityksen mukaan selonteko perustuisi kolmikantaisiin neuvotteluihin, joissa arvioidaan lain vaikutukset Suomen työmarkkinoilla ja mahdollista tarvetta pidemmälle siirtymäajalle. Valtioneuvosto kuitenkin päättäisi itse selonteon sisällöstä ja mahdollisesta lain voimassaoloajan jatkamisesta tai lain muuttamisesta.
Joustavat siirtymäajat ja vaikutusten arviointi yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa kirjattiin jo hallitusohjelmaan. Sitä ei määritelty, millä tavoin vaikutukset saatetaan eduskunnan arvioitaviksi.
Määräaikaisen lain on tarkoitus tulla voimaan toukokuun alusta eli samaan aikaan, kun EU saa kymmenen uutta jäsenmaata. Siirtymäajat koskevat Viroa, Latviaa, Liettuaa, Puolaa, Unkarina, Tshekkiä, Sloveniaa ja Slovakiaa, mutta eivät Kyprosta ja Maltaa.
Siirtymäajat perustuvat nykyisten ja tulevien EU-maiden viime huhtikuussa allekirjoittamaan liittymissopimukseen. Sen mukaan nykyiset jäsenmaat voivat soveltaa näihin kahdeksaan uuteen jäsenmaahan työvoiman vapaassa liikkuvuudessa kahden vuoden siirtymäaikaa.
Aikaa voidaan jatkaa ensin kolmella vuodella ja sen jälkeen vielä kahdella vuodella. Viimeisten kahden vuoden ajalta ehtona on, että työvoiman liikkuvuuden vapauttaminen aiheuttaisi tai uhkaisi aiheuttaa työmarkkinoilla vakavia häiriöitä.
Seuranta heti alkuun
Lain vaikutusta ryhdytään heti seuraamaan. Lakiesityksessä keinoina mainitaan esimerkiksi työvoimatoimistojen hyväksymät ja hylkäävät päätökset niille uusien EU-maiden kansalaisille, jotka ovat halunneet tulla Suomeen töihin. Lisäksi voitaisiin seurata tietoja mm. maastamuuton määristä ja suunnista uusissa jäsenmaissa.
Uusien jäsenvaltioiden kansalaisten ansiotyö edellyttäisi siis työvoimatoimiston hyväksyvää päätöstä. Sen ehtona taas olisi mm. se, että avoinna olevaan tehtävään ei kohtuuajassa ole työmarkkinoilta saatavissa työvoimaa.
Myös uuden ulkomaalaislain on määrä tulla voimaan samaan aikaan. Muilta kuin ansiotyön tekemisen osalta EU:n tulokasmaiden kansalaisiin sovellettaisiin samoja säännöksiä kuin muihinkin unionin kansalaisiin.
Suomi ei pitänyt siirtymäneuvotteluissa tarpeellisena rajoittaa työvoiman liikkuvuutta palvelujen tarjonnassa. Niinpä siirtymäajat eivät koske esimerkiksi Virossa toimivan työnantajan Suomeen lähettämiä työntekijöitä.
Sen sijaan uusien jäsenmaiden kuljetusalan yritykset eivät pääse Sloveniaa, Maltaa ja Kyprosta lukuun ottamatta Suomen tai muiden nykyisten jäsenmaiden sisäisille kuljetusmarkkinoille siirtymäaikana - rajojen yli nämä yritykset voivat kuljettaa tavaroita heti EU-jäsenyyden alettua.
Työluvat valtaosin tilapäisiä
Esityksessä arvioidaan, että vaikka vapaa liikkuvuus sallittaisiin, ei työvoiman pysyvä maahanmuutto Suomeen merkittävästi kasvaisi. Tilapäinen työnteko, esimerkiksi rajan yli töissä käynti, saattaisi sen sijan yleistyä. Määräaikaista rajoittamista pidetään kuitenkin Suomen suhteellisen korkean työttömyyden takia tarkoituksenmukaisena.
Tulokasmaiden kansalaisille on viime vuosina myönnetty vuosittain 8 000-10 000 työlupaa. Valtaosa niistä on ollut tilapäisiä. Luvista kolme neljäsosaa on mennyt Viron kansalaisille.
Laki ei koskisi mm. niitä Suomessa jo töissä olevia, joilla on vähintään vuoden yhtämittaisesti voimassa oleva oleskelu- ja työlupa tai -lupia.