Huhtikuun alussa toimintansa aloittavalle Oulun syyttäjänvirastolle ei ole luvassa lisää voimavaroja, vaikka sen avoinna olevien juttujen määrä on valtakunnallisessa vertailussa jopa hälyttävän suuri.
Viime vuoden lopussa Oulun syyttäjäyksikössä oli käsittelemättömiä juttuja kaikkiaan 873. Koko Oulun läänin yhteistoiminta-alueella avoinna oli 1 159 juttua. Yli vuoden rästissä olleita juttuja oli 23, joista 20 Oulun yksikössä.
Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske luonnehtii Oulun tilannetta kurimukseksi.
"Rästitilanne on huolestuttava, ja sen purkamiseen on löydyttävä lääkkeitä tavalla tai toisella. Näin ei voi jatkua", Kalske sanoo.
Kalskeen mukaan tehdyt tilastoselvitykset eivät tue sitä, että Oulussa olisi liian vähän syyttäjiä työmäärään nähden.
"Suhteessa saapuviin asioihin ja niiden jakaumaan voimavarojen tulisi riittää", Kalske sanoo.
Joillakin yksittäisillä syyttäjillä on avoinna jopa yli sata juttua. Kalskeen mukaan tilanne alkaa olla huolestuttava jo 50:n jutun kohdalla. "Jos niitä on yli sata, mennään jo punaisen puolella", hän sanoo.
Tilanne tiedostettu
Valtakunnansyyttäjänvirasto ja Oulun syyttäjäviraston uusi johto ovat jo miettineet yhdessä kuinka tilanne saadaan hallintaan.
Oulun läänin yhteistoiminta-alueen varaan rakentuvan syyttäjänviraston johtoon nimitetty kihlakunnansyyttäjä Ilpo Virtanen nostaakin uuden viraston tärkeimmäksi alkuvaiheen tehtäväksi ruuhkan purkamisen.
"Uusi organisaatio antaa mahdollisuuden puuttua ongelmaan laajemmalla joukolla. Se ei muutu yhdessä yössä eikä kahdessakaan, mutta uskon että jo lähitulevaisuudessa pääsemme normaaliin tilanteeseen", Virtanen sanoo.
Jutut Oulussa alkoivat kasaantua hiljalleen jo noin kymmenen vuotta sitten. Mitään yksittäistä syytä sille ei ole löytynyt.
Uuden yksikön pääpaikka on Oulu. Haapajärvellä, Kajaanissa, Kuusamossa, Raahessa ja Ylivieskassa toimitaan palvelutoimiston varassa.
Uudistuksen yhteydessä ei irtisanota ketään.
Pitemmällä tähtäimellä myös syyttäjälaitoksen virkoja joudutaan kuitenkin vähentämään osana valtionhallinnon säästötalkoita.
Kalskeen mukaan vähentäminen pyritään hoitamaan niin että varsinainen perustyö ei siitä kärsi.
Uudistuksella lisää tehoa
Organisaatiouudistuksen tavoitteena on toiminnan tehostaminen. Oikeusministeriössä uskotaan, että nykyistä suuremmat yksiköt tuottavat sekä määrällisesti että laadullisesti parempaa palvelua. Uudistus vapauttaa myös voimavaroja hallinnosta varsinaiseen perustehtävään.
"Muutoksella turvataan myös nykyistä tasapuolisemmat syyttäjäpalvelut eri puolille maata", sanoo lainsäädäntöneuvos Ulla Mohell oikeusministeriöstä.
Uudistuksessa syyttäjäyksiköiden määrä vähenee nykyisestä 63:sta 15:een. Oulun syyttäjänvirasto on henkilömäärältään maan kolmanneksi suurin.
Seuraavaksi luvassa on muutoksia käräjäoikeusverkostoon. Myös niiden toimintaan haetaan lisää tehoa yksikkökokoa suurentamalla. Hovioikeuksien jutturuuhkien purkamiseen on kaavailtu erityistä muutoksenhakulupajärjestelmää.
Uudistusten yhteisenä nimittäjänä on pyrkimys lyhentää käsittelyaikoja yleisissä tuomioistuimissa. Suomi on saanut viime vuosina useita huomautuksia liian pitkistä käsittelyajoista Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta.
Pitkät käsittelyajat koetaan vakavaksi uhaksi kansalaisten oikeusturvalle. Varsinkin suurissa talousrikosjutuissa aika esitutkinnasta lainvoimaiseen päätökseen voi venähtää useiksi vuosiksi.