Viime joulun alla 99-vuotiaana kuollut akateemikko Eino Jutikkala jätti jälkeensä poikkeuksellisen tieteellisen perinnön: Suomen historiaan liittyvää kirjallista tuotantoa kahdeksalta vuosikymmeneltä, joukossa kirjoja, joita vielä vuosikymmenten jälkeen pidetään suomalaisen historiantutkimuksen kiistattomina perusteoksina.
Mittavan tuotantonsa ja vaatimattoman elämäntapansa perusteella pitkäaikainen professori ehti kohota legendaksi jo eläessään. Vielä kuolemansa jälkeenkin akateemikko kuitenkin järjesti todellisen uutispommin. Sellaiseksi voi täydestä syystä sanoa maanantaina julkistettua 22 miljoonan euron arvoista testamenttilahjoitusta Suomalaiselle tiedeakatemialle.
Jutikkalan kartanosta Sääksmäeltä kotoisin oleva tutkija tiedettiin varakkaaksi, mutta akateemikon perinnön huima koko yllätti kaikki. Akateemikko Jutikkala eli palkallaan säästeliäästi, sai julkaisupalkkioita kirjoistaan ja sijoitti vuosikymmenten mittaan suomalaisiin pörssiosakkeisiin. Olennainen selitys menestymiseen sijoittajana oli epäilemättä se, että taloushistoria kuului Jutikkalan erikoisalueisiin. Se toi hänelle kokonaisnäkemystä, jota menestyvä sijoittaja tarvitsee.
Testamentatun perinnön koko on niin suuri, että pelkästään sen pääoman koroilla suomalaisille tutkijoille voidaan myöntää vuosittain komeita apurahoja. Merkillepantavaa on, että ne jaetaan humanistiseen tutkimukseen. Kun ajan henkeen kuuluu luonnontieteiden aseman korostus koulutuksessa ja tutkimuksessa, Jutikkala muistuttaa vielä haudan takaa, että tukea ja arvostusta ansaitsevaa tiedettä tehdään edelleen muillakin aloilla.