Digitaalimedia ei juuri tällä hetkellä ole erityisemmin muodissa. Digitaalisuus on lanseerattu kuluttajien tietoisuuteen kohtuullisen kovalla kohulla, mutta aika harva on törmännyt esimerkiksi digitaaliseen radioon tai televisioon. Toisaalta eipä kalliilla laitteilla vielä olisi kovasti käyttöäkään, sillä digiohjelmien ja -palvelujen tarjonta on edelleen heikkoa.
Oululaisen Jutel Oy:n toimitusjohtaja Reijo Kivelä seuraa digitaalisen median kehitystä aitiopaikalta. Hänen johtamansa yritys valmistaa digitaalisen median sisällöntuotantojärjestelmiä ja sen asiakkaina ovat isot yleisradioyhtiöt eri puolilla maailmaa. Kivelä ei ole lainkaan huolissaan, vaikka digitaalisuus on ajoittain joutunut ryöpytyksen kohteeksi.
Luonnollinen kehitys kulkee kohti digitalisointia, sillä se tarjoaa erittäin suuria etuja. Digitalisointi muun muassa mahdollistaa kerran tuotetun aineiston käytön helposti uudestaan. Se myös monipuolistaa viestinnän sisältöä, sillä digitaalinen media voi pitää yhtä aikaa sisällään kuvaa, ääntä ja tekstiä, hän luettelee.
Cross-media tuo uusia mahdollisuuksia
Kivelä vannookin juuri cross-median nimiin. Erilaisten sisältöelementtien liittäminen yhteen tarjoaa viestinnälle ihan uusia keinoja ja mahdollisuuksia. Hyvää esimakua tulevasta saa jo nyt: Internetissä toimii radioita, joiden lähetyksissä on mukana äänen lisäksi myös kuvaa ja tekstiä. Ja samalla tavalla monien sanomalehtien ylläpitämissä verkkolehdissä tekstisisältöä ryydittävät uutisvideot, animaatiot ja puhepätkät.
Samaan hengenvetoon kannattaa todeta, että vaikka digitaalisten päätelaitteiden markkinat ovat olleet jäässä, tuotetaan hyvin merkittävä osa medioiden sisällöstä jo nyt digitaalisesti. Se vain jaellaan perinteisessä muodossa. Esimerkistä käy vaikkapa radio, jonka ohjelmat tuotetaan digitaalitekniikalla, mutta jakelu ja vastaanotto tapahtuvat sitten vanhaan analogiseen malliin.
Mikä sitten on Reijo Kivelän ennustus tulevaisuuden digimedian päätelaitteista? Tuijottavatko ihmiset edelleen telkkaria, jyrääkö internet ja kuinka mahtaa käydä radion? Entä millaiseksi kännykän osuus muodostuu?
Kivelän arvio on, että hallitsevia laitteita tulevat olemaan kännykkä ja televisio. Internetiä käytetään varmasti näiden molempien kautta ja tietysti sitä selaillaan myös ihan nykyiseen tapaan tietokoneen avulla. Radion merkitys päätelaitteena saattaa pienentyä, sillä sen kuuntelu onnistuu mainiosti myös digitelevisiolla. Toisaalta radion kuuntelu on viime aikoina ollut kasvussa, eikä esimerkiksi autossa sitä korvaa mikään. Radion asemaa saattaa vahvistaa sekin, että moniin kännyköihin se rakennetaan sisälle vakiovarusteeksi.
Päätelaitteille eri rooleja
Jokseenkin varmaa on, että eri päätelaitteet saavat erilaisia rooleja. Televisiota käytetään kuten nytkin esimerkiksi elokuvien katseluun, vaikka filmi sinänsä saattaa tulla myös internetin kautta. Kännykästä taas kuunnellaan vaikkapa radiouutiset ja katsotaan niihin ympätyt lyhyet videopätkät.
Harva viitsii katsoa pitkää elokuvaa kännykän pieneltä näytöltä, Kivelä arvelee.
Jutel on toimittanut laajoja digitaalisia sisällöntuotantojärjestelmiä suurelle joukolle asiakkaita eri puolille maailmaa. Toimitukset tapahtuvat yhteistyössä IBM:n kanssa; Jutel vastaa ohjelmistoista ja IBM puolestaan laitteista.
Suurin Jutelin asiakkaista on BBC, jolle oululaisyritys on jo lähestulkoon hovihankkija. Jutel on varustanut 26 BBC:n aluetoimitusta RadioMan-järjestelmillään ja nyt vastaavat laitteet on tilattu myös 14 muuhun aluetoimitukseen. Parhaillaan on käynnissä myös BBC:n kuuluisan maailmanpalvelun siirtäminen RadioMan-aikaan. Yhtiön liikevaihto on tänä vuonna noin kuusi miljoonaa euroa ja sen palveluksessa on 64 ihmistä.