"Muutama vuosi sitten olimme isän kanssa bensanhakureissulla, kun päätimme hetken mielijohteesta ostaa vanhan Opel Kadetin matkan varrella olleen talon pihasta. Hintaa autolla oli 500 markkaa. Siitä se ajaminen sitten alkoi", 16-vuotias Jussi Vainionpää kertoo ralliuransa alkutahdeista.
Myös Jussin serkkupoika sai samanlaisen peltoauton ja pojat kaasuttelivat sedän maatilan peltoteitä kesät pitkät.
"Siinä vaiheessa kun veljeni vaimo kertoi, että kovin nuo takarenkaat viistävät jo ojanpohjia, totesin, että nyt on parasta hankkia turvakaarellinen auto tai lopettaa harrastus siihen paikkaan", Jussin isä Alpo Vainionpää muistelee.
Ensin huolto-
miehenä
Jussin ensimmäinen oikea ralliauto oli vuonna 2001 Turusta hankittu F-ryhmän Toyota Corolla GT. Sillä nuorukainen pääsi harjoittelemaan Iinatin moottoriradalle ja talvella jääradoille. Jussin tiimin mekaanikkona ja opastajana alkutaipaleista lähtien toiminut Mauri Pirttikoski ajoi autolla oikeita ralleja Alpo-isän toimiessa kartturina. Jussin osa oli tuolloin olla tiimissä huoltomiehenä.
"Halusin kokeilla itsekin rallia, jotta tietäisin mistä lajissa oikeasti on kysymys ja mitä se vaatii", Jussin isä kertoo.
"Jalka tärisi ja
sydän tykytti"
"Jussi oppi mukana paljon auton tekniikasta ja se onkin yhä yksi hänen vahvuuksistaan rallikuskina."
Jussi on ajanut tähän asti talvet jääradoilla ja etsinyt kesät harjoituspaikkoja. Vainionpäät kertovat, että harjoituksiin sopivat tienpätkät, jotka voidaan sulkea, ovat jatkuvasti kortilla.
Apua on kuitenkin löytynyt, sillä Oulun Urheiluautoilijat ja jopa kilpaileva seura Kemin Urheiluautoilijat ovat pyytäneet uusia tulokkaita monet kerrat mukaan harjoittelemaan.
"Yhteistyö ja seurojen välinenkin avunanto ovat yllättäneet myönteisesti", Alpo-isä kiittelee.
Nyt OUA:ta edustavan Jussin uralla on koittanut aivan uusi vaihe, sillä 16-vuoden maaginen ikä on saavutettu ja hän saa osallistua rallisprintteihin.
Hän ajoi tammikuussa kaksi ensimmäistä kisaansa Rantasalmella ja Toivakassa allaan vajaa pari vuotta sitten ostettu N-ryhmän Opel Astra GSI. Molemmista sprinteistä tuli heti komeasti toinen sija.
"Ensimmäinen kisa jännitti aikalailla heti aamusta. Kun maaliviiva lähestyi, jalka rupesi tärisemään ja sydän tykytti. Toisessa kisassa kaikki meni jo paljon rennommin", nuorukainen selvittää.
Nyt Jussin tavoitteena on kerätä lisää kilpailukokemusta, jotta omat rajat ja vauhti löytyvät. Hyvin hän on ainakin tähän asti pysynyt rajojen sisällä, sillä hän ei ole kertaakaan ajanut metsään.
"Olen aika maltillinen kuski, aivan kuten esikuvani Markku Pirttikoskikin."
"Sehän rallissa on parasta, kun oppii tuntemaan omat rajansa ja pitämään pään kylmänä. Ja se mahtava fiilis, kun pääsee ajamaan jonkun tien läpi ralliautolla, vaikka jotkut pitävätkin sitä vähän hulluna", nuori mies miettii.
Huipulle noususta "jalat maassa" -tyypiltä vaikuttava Jussi ei halua edes puhua. Hän vain toteaa, että jos sinne joskus haluaa päästä, tärkeintä on pysyä tiellä.
"Se, että joka kisan jälkeen pitää hommata uusi auto, on erittäin huono vaihtoehto", Jussi naurahtaa.
"Aion nyt kiertää pari vuotta nuorten kisoja ja sprinttejä. Sitten kun saan ajokortin ja pääsen oikeisiin ralleihin, on seuraava paikka miettiä miten edetään."
Tiimityö
tärkeää
Niille, jotka ovat kiinnostuneita ralliharrastuksesta, Vainionpäät antavat yksinkertaisen aloitusvinkin: "Mene ensin katsomaan kisoja, hommaa sitten halpa auto ja kokeile!"
"Jos laji tästä eteenpäin kiinnostaa, tulee enemmän satsattavaa", Alpo-isä muistuttaa.
Kaksikko kertoo, että tarvitaan paitsi rahallista satsausta myös osaavia ja innostuneita ihmisiä eli tiimi. Yksin ei kukaan pötki pitkälle.
Jussi Vainionpää aikoo ajaa seuraavan rallisprinttinsä sunnuntaina Isokyrössä.
ANNE TORVINEN