Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.), olette pitänyt mahdollisena, että jo kuluvalla vaalikaudella aloitetaan uusi selvitys varuskuntien ja joukko-osastojen tarpeesta Suomessa. Vastikään Puolustusvoimien rajuja supistuksia perusteltiin järki- ja taloussyillä. Onko tilanne todellakin muuttunut näin nopeasti, vai oliko Puolustusvoimien rakenneuudistus mielestänne virhe?
– Rakenneuudistuksessa menivät puurot ja vellit sekaisin, sillä siihen kytkettiin edellisen hallituksen 10 prosentin puolustusmenojen leikkaus. Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut olennaisesti vuodesta 2012.
Meillä on paljon isänmaan kalliilla kouluttamia miehiä ja naisia, joista suurella osalla ei ole enää sodan ajan tehtävää, kun sodan ajan vahvuuksia on reilusti pienennetty. Pidättekö tätä tuhlauksena?
– En. Armeijalla pitää olla reserviä eli täydennyskykyä ja sitä meillä on. Samoin meidän suuri reservimme mahdollistaa sodan ajan joukkojen vahvuuden nopeatkin muutokset, toisin kuin monessa muussa läntisen Euroopan maissa.
Mikä on Ukrainan tapahtumien merkitys Puolustusvoimille?
– Ukrainan tapahtumista voidaan ottaa oppia, miten monimuotoista nykyinen sodankäynti voi olla. Tätä oppia meillä on syytä hyödyntää tutkimuksellisesti, koulutuksellisesti ja omaa toimintaa suunniteltaessa. Näin on jo osin tehtykin.
Muuttuisiko tilanne, jos Ruotsi päättäisi liittyä Natoon? Siellähän on ihan viime aikoina kovasti keskusteltu tästä asiasta, vaikka liittyminen ei tällä hetkellä näytä todennäköiseltä?
– Ruotsin, kuten muidenkin naapurimaidemme, ratkaisut vaikuttavat meihin. Erityisesti tässä tilanteessa, jossa Suomi ja Ruotsi ovat syventäneet keskinäistä puolustusyhteistyötään, Ruotsin ratkaisuilla on meille aivan olennainen vaikutus.
Varuskuntia voitaisiin mielestämme perustaa 2020-luvulla jopa lisää. Olette lehtitietojen mukaan huomauttanut, että Etelä-Pohjanmaalta ja Pohjois-Karjalasta puuttuvat nyt varuskunnat kokonaan. Mitä mieltä olette Pohjois-Pohjanmaasta?
– On totta, että koko Pohjanmaa, Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa, on tyhjennetty varuskunnista. Tämä on johtanut Pohjanmaalta kotoisin olevien varusmiesten poikkeuksellisen pitkiin lomamatkoihin. Suomea ei puolusteta varuskunnista, mutta niillä on merkitystä yleiselle asevelvollisuudelle, maanpuolustustahdolle sekä poikkeusolojen joukkojen perustamiselle ja huollolle. Näin ollen tätä asiaa on syytä selvittää tulevaisuudessa.
Oulun seudulla ei ole tällä hetkellä ole mitään Puolustusvoimien toimintaa satunnaisia lentosotaharjoituksia lukuun ottamatta. Oulun lentokenttä on toiseksi tärkein maassamme. Sopisiko tänne sijoittaa esimerkiksi jotain pysyvämpää ilmavoimien toimintaa?
– Tämä on ilmavoimien ja puolustusvoimien vastuulle kuuluva asia, enkä ole kuullut kummastakaan organisaatiosta tällaisia toiveita. Käsittääkseni ilmavoimat on tyytyväinen nykyiseen joukkojen sijoitteluun.
