Valtakunnallisesti arvokasta maisemakokonaisuutta Jurmunlammen tulvasaaria hoidetaan Taivalkoskella lampaiden avulla. Nelisen vuotta sitten Iijoessa Jurmun kylässä sijaitseville saarille pantiin ensimmäisen kerran raivausmiesten avuksi lampaita.
"Miestyövoimalla raivattiin pajukkoa ja niitettiin heinää, kunnes nelisen vuotta sitten miesten kaveriksi laitettiin työhön kaksikymmentä lammasta", kertoo biologi Markku Lehtelä Metsähallituksen Pohjanmaan-Kainuun luontopalveluista. Lampaat syövät heinän lisäksi myös pajukkoa.
Korkeampiin kasveihin tarvittaisiin isompia eläimiä, vaikkapa hevosia, mutta niiden kuljettamisessa ja saaressa pitämisessä olisi omat ongelmansa.
"Kävimme aikaisempina kesinä muutaman kerran tarkastamassa hoitotöiden etenemistä ja katsoimme, että saaren laajuuden huomioiden työvoimaa tarvitaan enemmän", Markku Lehtelä kertoo.
Tänä vuonna lampaita on ollut kaikkiaan 46 runsaan yhdeksän hehtaarin saarella. Hoidon vaikutukset näkyvät kasvien lajistossa. Varsinkin ketoalueiden kasvisto on laiduntamisen myötä elpynyt.
Jurmunlammen saaret ovat 15 hehtaarin laajuinen saarirykelmä, joka on Pohjois-Pohjanmaan perinnemaisemaluokituksessa katsottu arvokkaimmaksi perinnemaisemakohteeksi.
"Saarien arvoa lisää hyvin säilynyt perinnemaisemakasvillisuus, johon vaikuttaa myös saaria huuhteleva tulvavesi ja sen tuomat ravinteet ", Markku Lehtelä kertoo.
Koillismaalla ei lampaita ole muualla perinnemaisemaa hoitamassa. Toinen luontopalveluiden paikka, jossa niitä käytetään, on Rahjan saaristo.
"Suunnitelmia meillä on, koska Jurmun saarien työt saadaan päätökseen tänä syksynä. Vielä raivataan tiheimmät pajukot, mutta isompia pensasryhmiä jätetään pensaslintujen pesimäpaikoiksi", Lehtelä suunnittelee.
Lampaat saaressa
kesän ajan
Pudasjärveläisen Teppo Granlundin lampaat ovat asuneet saaressa kolme kuukautta. Hänellä on laiduntamissopimus Metsähallituksen kanssa. "Kyllä kaikki lampaat ovat tallessa, on niitä kiikarilla seurailtu vastatörmältä. Saari on niille hyvä paikka. Siellä on katoskin, jossa ne ovat sateelta ja auringolta suojassa", Granlund kertoo
Mikään aiva helppo homma ei lampaiden poiskuljettaminen saaresta kesän jälkeen ole.
"Lammas on arka ja vaikeasti houkuteltava ja ohjailtava eläin", luontovalvoja Raimo Kurtti kertoo.
Toisen yrityksen jälkeen 46 lampaan lauma saadaan tiheään pensaikkoon.
Ympärille on laiteltu säkeistä aita ja sieltä ne nostetaan pois jalkojen sitomista varten.
Lampaiden taka- ja etujalat sidotaan erikseen ja sitten vielä yhteen.
"Niiden on oltava tukevasti kiinni, etteivät lampaat pääse veneessä tempoilemaan ja liikkumaan", Kurtti valistaa.
Urakka saatiin päätökseen, mutta kymmenen lammasta livahti vielä karkuun.
"Ne on helpompi saada aitaukseen. Viime vuonna jäi yksi lammas juoksentelemaan ja lohiverkolla se loppujen lopuksi pyydystettiin", Kurtti kertoo.