Juri Komissarov -nimimerkin pelotevaikutus 1970-80-luvuilla oli suomalaisten omaa ansiota. Tätä mieltä on nimimerkin takaa kirjoittanut Juri Derjabin.
Derjabin on pitkän linjan neuvostodiplomaatti. Hän oli Venäjän ensimmäinen Suomen-suurlähettiläs.
Derjabinin mukaan suomalaiset ottivat liian tosissaan Komissarovin kirjoitukset.
"Suomi oli tuolloin niin suomettunut, että jokainen asia, jonka Komissarov lehtiteksteissään sanoi, otettiin Suomessa Kremlin suorana komentona. Suomalaiset ylireagoivat Komissarovin lausumiin", Derjabin todistelee.
Oma idea
Derjabin vakuuttaa, ettei hän laatinut Komissarov-kirjoituksiaan ylhäältä tulleesta käskystä, vaan idea oli hänen omansa.
Artikkelit eivät olleet Kremlin määräyksiä suomalaisille. Ajatuksena oli tuoda vain selkeästi esille se, mitä Neuvostoliiton johdossa ajateltiin Neuvostoliiton ja Suomen välisistä kiistakysymyksistä kuten Suomen puolueettomuudesta.
Derjabinin mukaan artikkeleille oli tarvetta, koska virallista tietä Neuvostoliiton näkemykset eivät olisi tulleet Suomessa julkisuuteen. Viralliset tekstit hävisivät julkilausumien ystävyysliturgiaan. Poliittiset suhteet Neuvostoliittoon olivat tuolloin Suomessa salailun ja hyssyttelyn kohteena.
Tehtaankatu houkutti
Derjabin esitteli Moskovan tietokirjamessuilla uuden muistelmateoksensa "Onko helppoa olla suurlähettiläs?". Kirja käsittelee Derjabinin uraa Suomen asioiden parissa neuvostodiplomaattina ja Venäjän Suomen suurlähettiläänä vuosina 1992-1996.
Derjabinin mielestä suomalaiset vaikuttivat omalla toiminnallaan suomettumis-ilmiön syntymiseen. Neuvostoliittoa silitettiin vapaaehtoisesti myötäkarvaan.
"Se näkyi siinä, miten meidän esittämäämme arvosteluun tai toimiin reagoitiin. Meidän kanssamme haluttiin olla mahdollisimman hyvissä väleissä. Meiltä haluttiin tilauksia ja kutsuja Tehtaankadulle. Arvostelu hukkui itsesensuuriin", Juri Derjabin muistelee.
Derjabin uskoo, että suomettumis-ilmiö johtui osittain suomalaisten käytännöllisestä luonteenlaadusta.
"Suomalaiset olivat jo Paasikiveltä kuulleet, että on heidän oma etunsa olla suututtamatta naapurin karhua. Parempi on pitää hyvät suhteet, saada tilauksia ja huolehtia työllisyydestä. Tällöin kaikki menee hyvin", Derjabin kuvailee.
Suomi liittyy Natoon
Derjabin johtaa nykyisin Venäjän tiedeakatemian Eurooppa-instituutin Pohjois-Euroopan keskusta. Hän uskoo Suomen vielä liittyvän sotilasliitto Natoon.
"Ei siksi, että suomalaiset pelkäisivät Venäjää vaan, koska kehitys yksinkertaisesti kulkee siihen suuntaan", Derjabin perustelee.
Derjabin ei usko, että Suomen Nato jäsenyys johtaa Venäjällä korostetun jyrkkään reaktioon. Venäjän on hänen mukaansa hyväksyttävä se tosiasiana. Samalla Venäjä joutuu kuitenkin ottamaan huomioon sotilasliiton rakenteiden tulon lähemmäksi rajojaan.
"Tällöin meidän on välttämätöntä säilyttää suuria joukkokeskittymiä Leningradin sotilaspiirissä. Asiaan pitää kuitenkin suhtautua rauhallisesti eikä lyödä nyrkillä pöytään. Loppujen lopuksihan Suomella on oikeus valita tämä tie. Toisaalta suomalaisten pitää kunnioittaa myös meidän huolestuneisuuttamme siitä", Derjabin selvittää.