"Japanilaisilta puuttuu läheisyys luontoon", japanilaistaiteilija Juri Asano (s. 1979) toteaa iiläisen talon kuistilla. Hän on suorastaan haltioitunut Suomen luonnosta. "Täällä on paljon energiaa taiteilijalle. Haluaisin muuttaa tänne pysyvästi", Tokiossa asuva Asano jatkaa ja naurahtaa.
"Mutta viisumia varten tarvitsisin suomalaisen miehen." Häntä naurattaa vielä enemmän.
Asano ihastelee sitä, kuinka täkäläisillä ihmisillä on säilynyt läheinen suhde luontoon, vaikka Suomi on Japanin tavoin erittäin pitkälle kehittynyt tietoyhteiskunta.
"Suomalaisten tapa elää ja olla suhteessa luontoon on esimerkki siitä, miten Japanissakin tulisi toimia."
Matkarahat kuvaama-taitoa opettamalla
Ennen Pohjois-Suomeen saapumista Asano teki grafiikkaa muutaman päivän ajan berliiniläisessä taiteilijaresidenssissä ja Iin jälkeen hän menee kolmeksi viikoksi Belgiaan työskentelemään.
Asano työskenteli kuvaamataidon opettajana saadakseen matkarahat kasaan kahden kuukauden reissulleen.
"Ehkä jatkan opettamista, kun palaan takaisin, mutta aion olla myös aktiivinen taiteilija", Asano pohtii.
Hän käyttää töissään monia eri tekniikoita, kuten piirtämistä, maalaamista, grafiikkaa, kollaasia ja valokuvausta.
"Olen kiinnostunut kirjan muodosta", Asano kertoo ja avaa pienen kirjan, jonka aukeamilla on hänen kuvataidettaan. "Joka sivulla on uusi tarina."
Asanolla onkin kirjallisuustausta, sillä hän on opiskellut Japanin kirjallisuutta Rikkyon yliopistossa Tokiossa.
Asano on aina pitänyt piirtämisestä ja maalaamisesta, mutta hänen vanhempansa vastustivat taidekouluun menemistä. Asano suorittikin kiltisti kandidaatin tutkinnon kirjallisuudesta ennen taidekouluun menemistä.
Annettuaan periksi isänsä ja äitinsä tahdolle, oli Asanon vanhempien vuoro taipua ja nuori nainen ryhtyi opiskelemaan maalaamista tokiolaisessa Musashinon taidekorkeakoulussa.
Vaikka sushietikan saaminen riisin sekaan onkin joskus kiven takana, sanoo Asano olevansa onnellinen taiteilijana.
Esihistoriasta
elämisen mallia
Juri Asano on käynyt Suomessa ennenkin. Viime vuonna hän vieraili kotipaikkansa ystävyyskaupungissa Rovaniemellä tutustumassa saamelaiskulttuuriin. Napapiirin jylhät maisemat tekivät häneen suuren vaikutuksen.
Asano on kiinnostunut esihistoriasta ja erityisesti kivikaudesta. Iin Kierikkikeskus oli yksi syy tulla takaisin Pohjois-Suomeen.
"Tutkimalla menneisyyttä ja vertaamalla sitä nykyaikaan huomaamme ajattelu- ja elintapojen erot. Näin voimme myös ymmärtää, mihin olemme menossa tulevaisuudessa", Asano perustelee. Hän käsittelee taiteessaan esihistoriallisen kulttuurin aiheita ja symboleita.
Asanon mielestä yhteiskunnan tietoteknistyminen on mennyt aivan liian pitkälle. Ihmiset viettävät liikaa aikaa tietokoneen näyttöpäätteen edessä sen sijaan, että olisivat toistensa seurassa.
"En pysty kuvittelemaan hyvää tulevaisuutta. Tietotoverkot tekevät elämästä liian helpon. Japanilaisilla ei ole enää läheisiä suhteita toisiinsa."