Sananvapauden tilanne on Suomessa varsin hyvä kansainvälisestikin katsottuna. Asiantuntijoiden mielestä perustuslaki turvaa hyvin mielipiteen ilmaisun ja sananvapauden, ja myös mediamaisema Suomessa on kohtuullisen monipuolinen.
Kuuminta keskustelua sananvapausrintamalla käydään tällä hetkellä sananvapauden soveltamisesta. Viestinnän professori Hannu Nieminen Turun yliopistosta myöntää, että sananvapauden kentän pelisäännöt eivät ole meillä vielä täysin selvillä.
"Luulen, että pelkästään lainsäädännöllisellä ohjauksella tätä nopeasti monimuotoistuvaa mediaympäristöä ei pystytä sääntelemään tehokkaasti, vaan siinä tarvitaan muitakin keinoja ja muotoja", sanoo Nieminen ja ottaa esimerkiksi viime viikkojen lööppikeskustelun.
Tosin hän pitää lööppien sisällöstä käytävän keskustelun liittämistä sananvapauskeskusteluun hieman keinotekoisena, koska keskustelu lähtee perimmältään siitä, millainen on sopivaa mainontaa julkisessa tilassa.
Yksilönsuoja todellinen ongelma
Journalistin päätoimittaja Johanna Korhonen toteaa keskustelun lööppien sisällöstä, pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) tekstiviesteistä ja Muhammed-piirroksista olevan rajojen hakemista julkaisemisen mielekkyydelle ja sopivaisuudelle. "Meillä melko laajasti tiedetään ja ymmärretään, että kaikkea saa julkaista, mutta nyt keskustellaan siitä, mitä on mielekästä julkaista ja mikä on sopivaa, tolkullista ja yleisen järjen mukaista", hän sanoo.
Korhonenkin korostaa lööppikeskustelun koskevan aivan muuta kuin sananvapauden jykevää laillista pohjaa. Lööppikeskustelussa puhutaan lasten edusta ja siitä, onko lööpeissä sopivaa nähdä "Isä tappoi lapsensa aamiaispöydässä" -tyyppisiä otsikoita.
"Se on oikeastaan kulttuuria, käyttäytymistä ja soveltamista. Ne ovat minusta sananvapausrintaman kiinnostavimmat asiat tällä hetkellä", päätoimittaja linjaa.
Niemisen mukaan Vanhasen tekstiviestien julkaisemisesta käyty keskustelu liittyy sananvapauteen, mutta ennen kaikkea yksilön- ja yksityisyyden suojaan.
"Siinä on ihan oikea ongelma, että missä määrin julkisuuden henkilöllä on oikeutta yksityisyyteen. Oikeusjärjestys ei anna siihen selvää ratkaisua, vaan se on aina tilannekohtainen harkintakysymys."
Hannu Niemisen käsityksen mukaan median monimuotoistuminen ja uuden teknologiankin mahdollistama juoruilu on paitsi lisääntynyt, niin tulee myös olemaan olennainen osa suomalaista julkisuutta. Median etiikka joutuu joustamaan tässä suhteessa, ja tällaisia tapauksia joudutaan käsittelemään jatkossa entistä enemmän.
"Suuri muutos on tapahtunut, ja on todennäköisesti aika peruuttamaton siinä suhteessa, että poliitikkojen ja koko poliittisen järjestelmän on sopeuduttava siihen tavalla tai toisella", hän sanoo.
Johanna Korhonen toivoo journalistien ammattikunnan huomaavan sananvapauslain tarjoaman vapauden ja mahdollisuuden sellaisiinkin aiheisiin, joita ei ole aikaisemmin tullut mieleenkään julkaista.
"Voi vain toivoa, että me todella havaitsisimme ne suuret vapausasteet, mitä meillä on, ja että opittaisiin hahmottamaan näitä sananvapauden sisäisiä esteitä, jotka ovat itse kunkin pään sisällä, organisaatiossa tai toimitusyhteisössä. Hyödynnetään sitä, mikä on tarjolla."