Alkoholin liikakäyttö näkyy jälleen loppukesästä erittäin vaikeista alkoholin vieroitusoireista kärsivien potilaiden lisääntymisenä sairaaloissa.
Esimerkiksi Meilahden, Jorvin ja Peijaksen sairaaloiden HYKS Akuutin valvontaosastojen potilaista kolmasosa on tällä hetkellä hoidossa alkoholin vieroitusoireiden vakavimman muodon delirium tremensin eli juoppohulluuden vuoksi.
– Viime viikolla delirium-potilaiden määrä alkoi jälleen kasvaa, Hyks Akuutin hallinnollinen ylilääkäri Johanna Kaartinen kuvailee.
Lapin sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalueen ylilääkärin, Oulun yliopiston psykiatrian ja päihdelääketieteen ma. professorin Solja Niemelän mukaan delirium tremens -potilaita on hoidon piirissä kesäisin enemmän kuin muina vuodenaikoina.
Kesälomaryypiskely voi laukaista
Delirium tremens on runsaan alkoholin käytön jälkeen puhkeava tila, jossa henkilöllä esiintyy voimakkaita fyysisiä ja psyykkisiä vieroitusoireita. Heillä voi olla esimerkiksi voimakasta sydämen tykytystä, hikoilua ja käsien tärinää. Potilailla voi olla myös harhaluuloja, elävän tuntuisia kuuloharhoja ja absurdeja näköhallusinaatioita.
Juoppohulluus on yleensä alkoholin suurkuluttajien hengenvaarallinen tila, joka puhkeaa kuukausia tai vuosia jatkuneen runsaan alkoholinkäytön jälkeen kun juominen yhtäkkiä lopetetaan. Myös esimerkiksi työssäkäyvät lomallaan alkoholinkäytössään repsahtaneet voivat saada deliriumin.
– Jos kuka tahansa juo läpi kesäloman runsaasti alkoholia ja lopettaa sen kuin seinään, voi hänkin sairastua deliriumiin, Solja Niemelä varoittelee.
Professorin mielestä alkoholin vieroitusoireiden hoidon aloittamista viivytellään yhä liian pitkään.
Sosiaali- ja terveysministeriö antoi jo kymmenen vuotta sitten ohjeistuksen, jonka mukaan hoitohenkilökunta ei voi edellyttää päihtyneenä hoitoon hakeutuneen potilaan selviämistä ennen kuin se ryhtyy hoitamaan hänen oireitaan.
– Tässä viivytellään edelleen, professori sanoo.
Hänen mielestään Suomeen tarvittaisiin selviämisasemia ja matalan kynnyksen avovieroituspaikkoja, jotta katkaisuhoitoon hakeutuminen olisi nykyistä helpompaa.
– Myös hoitohenkilökunnan tuomitsevat asenteet saattavat vaikuttaa hoidon saatavuuteen.
