Murmanskin alueen ydinjäteongelma on jättänyt varjoonsa monia arkipäiväisempiä, mutta alueen jokaista asukasta uhkaavia asioita, kuten puhtaan veden puutteen.
Kelvollisen juomaveden saaminen Kuolan asukkaille oli yksi keskeinen aihe Rovaniemellä maanantaina pidetyssä Murmansk-aloitteen ympäristöfoorumissa, jossa kuutisenkymmentä eri toimijaa etsi keinoja Luoteis-Venäjän ympäristöhankkeiden vauhdittamiseen ja niiden sisällyttämiseen EU:n Pohjoisen ulottuvuuden ohjelmaan.
Esimerkiksi puhtaan veden puutteeseen on jo tartuttu alueiden välisessä yhteistyössä, mutta tilanteen korjaaminen vaatii myös laajempaa yhteistyötä ja mittavaa rahoitusta.
Useimpien Kuolan kaupunkien juomavesi on suomalaisin kriteerein arvioituna juomakelvotonta. Lapin ympäristökeskuksen hydrogeologin Heikki Hautalan mukaan humus- ja väriarvot sekä korkea rautapitoisuus ovat pahimpia ongelmia, mutta monin paikoin myös juomaveden bakteeripitoisuus on korkea. Juomavettä kloorataan moni paikoin, mutta se poistaa vedestä vain bakteerit.
Juomavetenä käytetään Muurmanskin alueella vain pintavettä, joka varsinkin tulvien aikaan on laadultaan surkeaa. Käytössä ovat yhä 1950-60-luvuilla rakennetut puhdistuslaitokset, eikä kemikaaleja ole käytettävissä.
Kaiken kukkaraksi myös kaupunkien sisäiset verkostot on kehnossa jamassa, koska niiden rakentamiseen on aikoinaan käytetty vain korroosiolle herkkiä rautaputkia.Jotkut ihmiset kuljettavat juomavetensä lähiseutujen lähteistä, ja käyttävät vesijohtovettä vain peseytymiseen. Suuri osa asukkaista myös keittää juomavetensä, mutta sekin auttaa vain bakteeriongelmaan.
Lopputulokseksi jää, että suuri osa asukkaista käyttää juomavettä sellaisenaan. Heikki Hautala ei osaa arvioida, kuinka suuri terveysriski juomavesi ihmisille on. Suomessa se kuitenkin luokiteltaisiin käyttökelvottomaksi. ”Vesihuollon tila on suomalaisnormien mukaan huono kaikkialla Kuolassa. Kuilu näkyy ja tuntuu”, Hautala arvioi.
Satojen miljoonien eurojen rahoitustarve
Montshegorskissa on jo aloitettu pohjavesitutkimukset Lapin lääninhallituksen ympäristöyhteistyöveroilla, mutta kyse on vasta perusselvityksistä, joissa kartoitetaan alueen pohjavesivarat. Tutktimuksen perusteella laaditaan vedenottosuunnitelma, jolla pintavesilaitokset voidaan korvata pohjavedenottamoilla.
Montshegorsk on kuitenkin vasta pilottikohde, jossa puhdas vesi turvattaisiin vain 56 000 ihmiselle, eikä vesihankkeille ole vielä rahoitusta Barentsin yhteistyöohjelmissa. Kysyntä ja paineet niiden rahoittamiseen kasvavat kuitenkin koko ajan. EU:n ulkopuoliset rahoittajat kuten pohjoismainen ympäristörahoitusorganisaatio NEFCO, Euroopan jälleenrakennuspankki EBRD sekä Maailmanpankki ovat jo sisällyttäneet Luoteis-Venäjän vesiasiat toimintaohjelmiinsa.
Nopeaa ratkaisua ei kuitenkaan ole odotettavissa, vaikka rahoittajatkin saataisiinkin suopeiksi. Kyseessä on valtava investointi, sillä pelkästään vedenottamoiden ja siirtoverkon rakentamisen Kuolan alueelle on arvioitu maksavan noin 200 miljoonaa euroa eli yli miljardi vanhaa markkaa. Kaupunkien sisäisten vesijohtoverkkojen uudistaminen maksaisi toisen mokoman.
Onni onnettomuudessa on, että Kuolan alueen asutus on keskittynyt yli 90-prosenttisesti 15 suurimpaan kaupunkiin. Ilman tällaista kustannustehokkuutta vesijärjestelmän uusiminen olisi paljon nykyistäkin kallimpaa. ”Lapissa on 190 vesilaitosta noin 180 000 asukasta varten, mutta Kuolassa tarvitaan vain 20 laitosta lähes miljoonaa ihmistä varten”, Heikki Hautala vertaa.
Tehoa tarvitaan myös EU:n omaan työhön
Murmanskin alueen valtavista ympäristöongelmista on puhuttu jo 15 vuotta, mutta paljonkaan niiden korjaamiseksi ei ole tehty. Ydinjäteongelma on omaa luokkaansa, sillä maailman 1270 ydinreaktorista lähes viidennes on keskittynyt Kuolan niemimaan alueelle. Ydinjätteitä on dumpattu myös Barentsin mereen, jonka herkkä ekologia on uhattuna.
Tohtori Vladimir A. Masloboev Kuolan tiedekeskuksesta toivookin kansainvälisen yhteistyön tiivistämistä jättiluokan ongelmien hoitamiseksi. Venäjän talouden taantuma toimi ympäristön hyväksi pienentämällä päästöjä, mutta se ei riitä. ”Ympäristön tila on parantanut, mutta ei niin nopeasti kuin toivoisimme”, Masloboev sanoo.
Pro Baltica Forumin puheenjohtaja Eero Rantala kritisoi myös EU:ta tehottomuudesta ympäristasioissa. Komission huonon hallinnoinnin takia esimerkiksi 125 miljoonaa euroa ydinturvallisuuden parantamiseen varatuistaTacis-varoista on käyttämättä. Rantalan mielestä Murmansk-aloite voikin toimia tienraivaajana poliittisten asioiden edistämisessä.
Murmansk-aloite syntyi vuosi sitten edistämään nimenomaan Barenstin asemaa Pohjoisessa ulottuvuudessa, joka näytti painottuvan lähes pelkästään Itämeren alueen asioiden edistämiseen. Aloitteella ei ole virallista asemaa EU:ssa, mutta pääministeri Paavo Lipponen on sen noteerannut, ja asiasta on keskusteltu myös EU-parlamentaarikkojen keskuudessa. ”Poliittisesti asia on jo lyömässä itsensä läpi”, arvioi aloitteen ohjausryhmän puheenjohtaja, professori Alpo Rusi.
Sakan tietotaitoa avuksi Kuolaan
Omia ideoitaan Kuolan ongelmien hoitamiseksi esitteli Rovaniemellä myös Saksan WISMUT-yhtiön johtaja AlexanderJakubick. Yhtiöllä on ympäristöhankkeista vankka kokemus, sillä se on vastannut muun muassa Saksojen yhdistymisen jälkeen Itä-Saksassa toteutetuista puhdistustöistä.
Venäläiset ovat jo olleet WISMUTin kanssa yhteistyössä, ja saksalaiselle tietotaidolle on löytynyt monenlaista käyttöä. WISMUT voisi soveltaa Itä-Saksan menetelmiään esimerkiksi armeijan käytössä olleiden alueiden ja ydinjäteen puhdistukseen myös Kuolassa. Venäjällä on jo päätetty, että voimat keskitetään Kuolan yhdinjätteiden puhdistukseen, ja Novaja Zemljan varastot saavat odottaa vuoroaan.
Alexander Jakubick ei kuitenkaan halua asettaa yhtiötään kaikkitietäjän asemaan. ”Ilman paikallista tietotaitoa mitään hankkeita ei voida toteuttaa. Venäläisten organisaatioiden on osallistuttava työhön, ja meidän täytyy kuunnella mitä he haluavat. Aivan ensimmäiseksi on tutkittava tarvittavat hankkeet ja niiden tärkeysjärjestys”, Jakubick sanoo.