Oikeusministeriöstä kajahti uutinen, jota on kaivattu kuin euroa nousevaa.
Ministeriön toimikunta ehdottaa, että sakon muuntorangaistus laajennetaan koskemaan myös toistuvasti poliisin määräämiä sakkoja saaneita henkilöitä. Toimikunta haluaa ottaa käyttöön myös sakkopalvelun uutena mahdollisuutena suorittaa sakon muuntorangaistus.
Toteutuessaan ehdotukset merkitsevät sitä, että toistuvasti sakkoja saaneet henkilöt joutuisivat oikeasti vastuuseen teoistaan. Nyt Suomessa ollaan tilanteessa, jossa röyhkeimmät taparikolliset nauravat räkäisesti ja repivät sakkolaput virkavallan edessä.
Poliisin kirjoittamia sakkoja ei voida muuntaa vankeudeksi eikä varattomilta voida ulosmitata sakkoja, joten käytännössä virkavalta on voimaton pikkurikollisten rellestyksen edessä.
Tilanne on kestämätön ja vahingoittaa suuresti rangaistusjärjestelmän uskottavuutta. Siihen ajauduttiin Tuija Braxin (vihr.) johdolla vuosina 2007 ja 2008 tehdyillä lakimuutoksilla, joiden jäljiltä poliisin kirjoittamia sakkoja ei enää voi muuntaa vankeudeksi. Tällä haavaa vain tuomioistuinten määräämät sakot ovat muuntokelpoisia eli niistä voi joutua vankilaan, jos niitä ei maksa.
Kaupan liiton mukaan uudistuksella on ollut selvä yhteys siihen, että myymälävarkaudet ja näpistykset ovat lisääntyneet. Liitto laskee, että uudistuksista on aiheutunut kaupalle vuosittain 20-30 miljoonan euron suuruinen hävikki. Niin sanottujen juoksukaljojen hakuinnon kasvamisesta on tullut viestiä eri puolilta maata ja kaupan alan turvattomuuden kerrotaan kasvaneen.
Oikeusministeriö ei myönnä kirveelläkään, että tuore uudistus meni mönkään. Ministeriö vetoaa oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen laajaan selvitykseen, jonka mukaan uudistus ei lisännyt varattomien tekemiä näpistyksiä eikä muitakaan sakkorikoksia.
Tutkimuslaitos laski muutoksen vähentävän rikosten kustannuksia veronmaksajille vuosittain noin 7 miljoonalla eurolla.
Alati kasvava tyytymättömyys tilanteeseen on kuitenkin saanut oikeusministeriön pohtimaan keinoja, joilla kentän raportoimaan näpistelyongelmaan voidaan puuttua. Siksi ministeriön toimikunta ehdottaa osittaista paluuta entiseen eli malliin, jossa myös poliisin kirjoittamat sakot voidaan muuntaa vankeudeksi. Ne eivät kuitenkaan johda suoraan vankilaan, vaan väliin tulee uusi sakkopalvelu.
Sakkopalvelussa vähintään neljät sakot vuoden sisään saanut henkilö tapaa kaksi kertaa viikossa valvojan ja tekee yhdyskuntapalvelua, joka voi olla esimerkiksi siivous- ja kunnossapitotyötä. Siihen voi sisältyä myös avohoitona järjestettävää päihdekuntoutusta tai apua velkaongelmiin. Mallilla pyritään puuttumaan ennen kaikkea syihin, joiden vuoksi rikoskierteeseen on ajauduttu.
Sakkopalvelussa on tietyt ehdot. Se täytyy esimerkiksi suorittaa selvin päin. Jos ehtoja rikkoo, joutuu suorittaman loput sakoistaan vankilassa.
Ministeriö myöntää, että osa tulee myös näin tekemään eli vankiloihin päätyy jälleen sitä ainesta, jota siellä oli myös takavuosina.
Vankilat eivät kuitenkaan pullistele entistä täydempinä, sillä sakkopalvelun myötä osa nykyisin sakkojen vuoksi vankilassa istuvista pääsee vapaalle jalalle sakkopalvelua suorittamaan.
Oikeusministeriön toimikunnan ehdotus lähtee seuraavaksi lausuntokierrokselle. Viime kädessä sen toteutumisen kohtalo on oikeusministeri Anne-Maja Henrikssonin käsissä. Toivottavasti Henriksson ymmärtää korjata sen, minkä hänen edeltäjänsä Brax rikkoi.
Paluu taaksepäin olisi harvinainen askel, mutta kaikesta päätellen se olisi ainoa järkevä suunta.
Myös oikeusministeriön on syytä myöntää virheensä, ottaa niistä opiksi ja etsiä ratkaisu, jolla rangaistusjärjestelmän uskottavuus palautetaan.