OULUKari Hotakainen lähetti Juoksuhaudantien tuottaja Lasse Saariselle luettavaksi puolisen vuotta ennen menestysromaanin varsinaista julkaisua. Saarinen oli joskus aiemmin pyytänyt Hotakaiselta elokuvakäsikirjoitusta, mutta kirjailija lähettikin kirjan, josta kenties voisi tehdä elokuvan.
Saarinen puolestaan tarjosi teosta ohjaaja Veikko Aaltoselle, joka lupasi lukea sen. Näkemykselleen uskollisena Aaltonen kuitenkin ehdottomasti kieltäytyi tekemästä elokuvaa romaanin pohjalta. Vaikka kirja vaikutti erittäin hyvältä, ei se vielä riittänyt perusteeksi filmaamiselle.
"Jostain kumman syystä Hotakaisen kuvaama maailma ja suomalaisen miehen kuva Matti Virtasen ja muiden tyyppien kautta kiinnosti minua. Siinä oli myös yhtymäkohtia sen tyyppiseen elokuvaan kuin olin ennenkin tehnyt", Aaltonen selvittää.
Kun 27. elokuuta ensi-iltansa saavan Juoksuhaudantien tekeminen alkoi kesällä 2002, kenelläkään ei vielä ollut aavistustakaan siitä, että romaania myytäisiin 120 000 kappaletta, tai että se voittaisi Finlandia-palkinnon ja Pohjoismaiden kirjallisuuspalkinnon.
"Olin haistavinani, että kirja voi saada enemmän lukijoita kuin Hotakaisen aikaisemmat kirjat. Siinä oli asioita, jotka kiinnostavat muitakin kuin keski-ikäistä kirjastossa käyvää naislukijakuntaa. Miehetkin voisi saada lukemaan sen", Aaltonen kertaa.
Uskollinen kirjalle
Kari Hotakainen ei halunnut osallistua elokuvan tekemiseen vaan luotti Aaltosen ammattitaitoon ja näkemykseen. Hotakaiselle kyllä toimitettiin käsikirjoitusversioita luettavaksi, mutta hän oli kommenttiensa suhteen melko vaitonainen antaen ohjaaja-käsikirjoittajalle työrauhan.
Aaltonen halusi jäädä mahdollisimman vähän kiinni Hotakaisen kieleen ja rakenteeseen, niinpä hän ei ensimmäistä käsikirjoitusversiota rustatessaan avannut kirjaa kertaakaan. Se antoi mahdollisuuksia löytää Juoksuhaudantien tarinalle, tematiikalle ja henkilöhahmoille elokuvallisen muodon.
"Luulen, että lopputulos on kohtuullisen uskollinen kirjalle. Ajatteluni siitä maailmasta ei poikkea kovin paljoa Hotakaisen näkemyksestä", Aaltonen miettii.
"Toki kirja syntyy vasta jokaisen lukijan päässä erikseen. Riskinä on tietysti se, että minäkin olen vain yksi lukija. Jos katsoja on lukenut kirjan ja luonut siitä oman näkemyksensä, se voi olla aivan erilainen kuin minun."
Elokuvana Juoksuhaudantie eroaa Hotakaisen alkuperäisteoksesta ennen kaikkea kieleltään ja käsialaltaan. Aaltosen mukaan Hotakaisen kieli olisi ollut liian kirjallista. Vastaavasti kirjassa on enemmän näkökulmia kuin elokuvassa, joka keskittyy hyvin paljon Matti Virtaseen ja hänen perheeseensä.
Tunnistettava mies
Virtasena ensimmäisen suuren valkokangasroolinsa tekee Eero Aho. Virtasen vaimoa ja tytärtä puolestaan näyttelevät Ahon siviilielämän puoliso Tiina Lymi ja tytär Ella Aho. Pariskunta vaikuttaa jo perin kyllästyneeltä kommentoimaan näyttelemistä toistensa tai oman tyttärensä kanssa.
"Olemme tehneet jo kymmenen vuotta töitä samassa teatterissa, että siinä ei ole mitään ihmeellistä", Aho kommentoi.
Eero Aho pyydettiin elokuvan pääosaan ilman koekuvauksia. Aho suostui sen enempää miettimättä, vaikka ei ollut Hotakaisen kirjaa lukenutkaan. Kuvausten aikaan häly kirjan ympärillä alkoi saada jo huikeita mittasuhteita, mutta Aholle saappaat eivät tuntuneet liian isoilta. Näyttelijä ei voi ajatella myyntilukuja ja ennakko-odotuksia.
"Täytyy vain tehdä oman ja ohjaajan näkemysten mukaista elokuvaa ja roolia. Ei siinä voi ajatella, mitä ihmiset ajattelevat", Aho toteaa ja vakuuttaa kotiutuneensa rooliin mainiosti.
"Sehän on hyvin tunnistettava suomalainen mies."