"Kun Juoksuhaudantie siirretään näyttämölle, siitä tulee uusi teos. Toivottavasti ne, ketkä tulevat katsomaan, yllättyvät", sanoo Jukka Heinänen.
Oulun kaupunginteatteri palkkasi pitkästä aikaa oman dramaturgin ja ohjaajan. Paikat täytti pariskunta Jukka Heinänen ja Heta Haanperä, jotka muuttivat Helsingistä Ouluun kesäkuun lopussa.
Nuoret ammattilaiset eivät mene ali siitä mistä aita on matalin, vaan tarttuivat ensimmäiseksi Kari Hotakaisen palkittuun romaaniin Juoksuhaudantie. Sitä ei ole ennen tehty näyttämölle.
"Juoksuhaudantiestä täytyy tehdä omansa näköinen. Pahin vaihtoehto olisi ratsastaa kirjan ja leffan maineella. Vaarana on, että ihmiset kuvittelevat, että he jo tietävät sen jutun", pohtii dramatisointia viimeistelevä Jukka Heinänen.
Heinäsen ja Haanperän tekstivalinta on rohkea. Edes Kom-teatteri ei ole urakkaan ryhtynyt, vaikka siltä sitä ehkä eniten olisi odottanut.
"Hotakaisen mielestä pahinta mitä hän voisi kuvitella on, että yritettäisiin olla uskollisia romaanille. Kirjailija ei mestaroi, ei vartioi eikä ole mustasukkainen teoksestaan", tekijät kiittävät.
Miehet ovat piipussa
Romaanissa ei paljon puhuta. Sitäkin enemmän siinä lenkkeillään ympäri omakotitaloalueita ja kiikaroidaan rintamamiestaloperheiden elämää puutarhatonttujen ja orapihlaja-aitojen keskellä.
"Hotakaisen tyyli kirjoittaa on ekonominen ja tiivistävä. Näyttämölle taas täytyy kehitellä tilanteita ja kokonaisia henkilökuvia. Siinä on pitkä tie. Aika monet kollegat ovat sanoneet, että on siinä sinulla työtä", tunnustaa Heinänen.
Kirjan päähenkilö Matti on lyönyt vaimoaan ja menettänyt perheensä. Hän uskoo saavansa Helenan, Sinin ja perheidyllin takaisin ostamalla rintamamiestalon puutarhakaupunginosasta.
"Rintamamiestalot ovat metafora. Romaanin ydin liittyy kuvaan suomalaisesta miehestä nykymaailmassa. Nykyaika asettaa miehelle hirveästi paineita: pitäisi hoitaa lapsia, osata tehdä ruokaa, siivota kotona ja esileikkiä. Mihinkään ei ole myöskään kadonnut tarve käydä töissä ja tehdä rahaa. Matti kutsuu itseään kotirintamamieheksi, joka on taistellut naisten vapaussodassa", analysoi Jukka Heinänen.
"Se on myös naisten maailmaa", muistuttaa Heta Haanperä.
Työpari on käynyt fiilistelemässä rintamamiestaloalueilla Hämeenlinnassa, Helsingissä ja Oulussa. Juoksuhaudantie löytyy Helsingistä, Oulun Karjasillalla kulkevat Raatteentie, Kollaantie, Summantie ja Taipaleentie.
Heta tarkkaili ohjaajan korvin omakotitaloalueiden äänimaailmaa: sirkkeleitä, lasten kiljahduksia, ohi päristeleviä mopoja, linnunlaulua.
"Ehkä siinä on jotakin visuaalista, kun kuuntelee. Onnistuminen Hotakaisen kanssa voisi tarkoittaa sitä, että saisi kosketuksen johonkin tunnelmaan ja pystyisi tarjoamaan kollektiivisen kokemuksen", Heta Haanperä selittää.
Koti-mielikuvat myyvät
Tekstivalinta on nimenomaan Hetan. Mummolamatkalla viime huhtikuussa hän osti R-kioskista kaksi pokkaria: Jari Tervon Myyrän ja Hotakaisen Juoksuhaudantien.
"Hotakainen imaisi minut, koska Matin tarina ja kirjan tematiikka kodin etsimisestä kaikilla tasoilla koskettivat."
Asuntojen esittelyt ja näytöt ovat olleet ajankohtaisia myös Ouluun vasta muuttaneen ohjaaja- ja dramaturgipariskunnan omalla kohdalla.
"Ihmisten tarve perheeseen ja pesän rakentamiseen liitetään ovelasti pörsseihin ja markkinatalouteen. Haluamalla kodin olet väistämättä sijoittaja ja osakkeenomistaja - vaikka se on koti, eikä mikään osakesalkku!" Heta Haanperä hämmästelee.
"Markkinoinnissa kaikkea myydään koti ja perhe -mielikuvilla. Jos ei seksillä, niin sitten perheellä. Kirjan päähenkilön Matin toiminnan voi nähdä osittain tämän kritiikkinä", kiteyttää Jukka Heinänen.
Juoksuhaudantien kantaesitys on Oulun kaupunginteatterin suurella näyttämöllä helmikuussa 2007.