Haluaisitko juosta jonain päivänä maratonin?
Ei se mitään, Jyrki Leskelä juoksee yhtenä päivänä neljä maratonia.
Eikä herra Leskelä ole vielä ultrajuoksijana mikään muu kuin amatööri ja aloittelija.
"Ihan juniori", 38-vuotias Leskelä vahvistaa.
Maallikko henkäisee silti kunnioittavaan sävyyn, kun kuulee haukiputaalaisen ennätyksen 24 tunnin juoksussa. Leskelä kokeili 24 tunnin juoksua ensimmäisen kerran viime elokuun alussa Kaustisella ja eteni vuorokauden aikana 165,800 kilometriä.
Nyt Leskelällä on edessään toinen taisto: Espoon 24 tunnin kilpailu sisäradalla. 390 metriä aina uudestaan, kierros kierroksen perään, yhdestä päivästä toiseen.
"Itsellänikin taitaa tulla kierroksia noin 400-500 väliin. Onneksi juoksusuuntaa vaihdetaan kuuden tunnin välein. Kaustisella alkoi tulla lantio kipeäksi toiselta puolelta", Leskelä mainitsee.
Ultrajuoksu elää Suomessa pienimuotoista renessanssia. Viime vuonna peräti kuusi miestä ja yksi nainen - entinen kansanedustaja Outi Siimes - ehätti juosta vuorokaudessa yli 200 kilometriä. Haukiputaan Heittoa edustava Leskelä pääsi ensiyrityksellään Suomen tilaston sijalle 28.
Ultrajuoksun kansainvälinen legenda on kreikkalainen Yannis Kouros, joka on vetänyt ultramatkojen maailmanennätykset käsityskyvyn toiselle puolelle. 24 tunnin ME-tulos on Kouroksen vuonna 1997 juoksema 303,306 kilometriä.
Eli seitsemän maratonia yhdessä päivässä.
Seitsemän. Sitä pitää oikein mutustella kielen päällä.
"Tässä tapauksessa puhutaan aivan huippu-urheilijasta", Leskelä selventää.
Maapallon ympäri
Legendaarinen fiktiohahmo Forrest Gump juoksee elokuvassa kolmen ja puolen vuoden ajan poikin Amerikkaa. Jyrki Leskelä on elämäntapakuntoilija, joka on pienestä asti harrastanut kestävyyslajeja ja suunnistusta.
Kaikki taisi lähteä siitä, kun Leskelä pyöräili kymmenen vuoden iässä 175 kilometrin matkan mummolaan uudella menopelillään.
Juokseminen on vain yksi osa liikkumista, mutta silti miehen jalat ovat nielleet kiitettävän määrän kilometrejä.
"Olen elämäni aikana varmaankin juossut jo maapallon ympäri", Nokian ohjelmistopuolella työskentelevä mies ynnää.
24 tunnin kilpailuun ei valmistauduta hölkkäämällä jatkuvasti ultrapitkiä lenkkejä. Leskelä juoksi marraskuun aikana 400 kilometriä ja joulukuussa noin sata kilometriä enemmän. Työmatkapyöräily Haukiputaan ja Oulun välillä tekee rapiat 20 kilometriä suuntaansa.
Mutta miksi ihmeessä Leskelä on innostunut juuri ultramatkoista, eivätkö perinteiset maratonit riitä?
"Kun takana oli noin 30 maratonia, tuli mieleen, josko olisi pidempien matkojen aika. Ensimmäisen kerran juoksin yli maratonin, kun vaimo oli toissa kesänä raskaana. Kävin päiväseltään juoksemassa 70 kilometrin Karhunkierroksen. Sitten katselin netistä vähän ultrajuoksuun liittyviä sivuja."
Kaustisen 24 tunnin haaste oli miehen ensimmäinen todellinen testi. Palkinto oli sen mukainen.
"Kävin Haukiputaalla hakemassa pyörällä pitsan ja pari olutta, ja nautiskelin ne kotona. Tuo kattaus saattoi olla elimistölle siinä vaiheessa jopa terveellinen vaihtoehto", Leskelä myhäilee.
Fyysinen tahtolaji
Toiset käyvät 24 tunnin risteilyllä, toiset 24 tunnin juoksussa - levottomat jalat kullakin.
Espoon kilpailu alkaa lauantaina, tammikuun 30. päivänä kello 12. Lyhemmälläkin matematiikalla voi laskea, että kilpailijoilla jää yksi yö välistä.
Fyysinen kunto on kaiken a, henkinen kestävyys kaiken o.
"12 tunnista eteenpäin tämä on aika lailla tahtolaji", Leskelä näkee.
Valmistautumiseen kuuluu olennaisena osana muun muassa syömisen harjoittelu, jalkojen oikea rasvaus ja välineiden kokeilu. Kaikesta ennakoinnista huolimatta on varma, että jossain vaiheessa yötä iskee väsymys. Vaikka juoksu olisi teknisesti hallinnassa, eteneminen ei ole helppoa.
"Edellisellä viikolla pitäisi pystyä nukkumaan mahdollisimman hyvin. Kilpailun aikana ei kannata ajatella käänteisesti, että minulla on vielä 37, 36, 35 kierrosta matkaa tavoitteeseen. Tilanne helpottuu vasta, kun kierroksia on jäljellä alle kymmenen."
Pelottaako, Jyrki Leskelä?
"Ei oikeastaan. Enemmän minua on pelottanut Jukolan viestin avaus- tai ankkuriosuudelle lähdettäessä."
24 tunnin urakan jälkeen fyysiseen huippuvireeseen palautuminen saattaa kestää viikkoja.
"Kaustisen kilpailun jälkeen juoksin kahden viikon kuluttua Kempeleen maratonin, enkä ollut ihan täydessä kunnossa."
Tämä taitaa olla niitä lajeja, jossa jokainen on voittaja.