Kaikki Suomen tärkeimmät rataväylät on saatu automaattisen kulunvalvonnan piiriin. Automaattisella kulunvalvonnalla varmistetaan, että juna noudattaa sille asetettuja nopeusrajoituksia ja opasteita.
Järjestelmän rakentamistyöt ovat kestäneet viitisentoista vuotta ja maksaneet noin 220 miljoonaa euroa.
"Ratainfrastruktuurin osuus on noin 150 miljoonaa ja liikkuvaan kalustoon asennetun laitteiston osuus noin 70 miljoonaa euroa. Järjestelmän kattavuus on erittäin hyvä. Eurooppalaisittain katsottuna olemme tulleet hieman jälkijunassa, mutta toisaalta olemme voineet rakentaa hyvin kehittyneen ja toimivan järjestelmän", kertoo VR-Yhtymän turvallisuusjohtaja Yrjö Poutiainen.
Kulunvalvontajärjestelmän rakentaminen alkoi 1993 ja ensimmäinen rataosuus Helsingistä Kirkkonummelle otettiin käyttöön 1995. Sen jälkeen on edetty vaihe vaiheelta suunnittelussa, rakentamisessa ja testauksessa.
"Järjestelmät ovat sellaisia, että mikään ei tapahdu hetkessä. Nyt olemme jo hyvin lähellä suunniteltua päätepistettä eli jäljellä on enää lähinnä rutiininomaisia töitä", sanoo Poutiainen.
Kokonaan valmistuttuaan kulunvalvontajärjestelmä kattaa yli 4 500 kilometriä rataa. Kokonaan järjestelmän ulkopuolelle jää Poutiaisen mukaan vain tavaraliikenteen käytössä olevia erittäin hiljaisia rataosia.
Automaattisessa kulunvalvontajärjestelmässä laitteisto varoittaa ylinopeudesta ja tarvittaessa jarruttaa automaattisesti, jos juna ylittää sallitun nopeuden. Ratalaitteiden hankinnasta on vastannut Ratahallintokeskus ja veturilaitteista VR-Osakeyhtiö.