Suomen kansainvälistä vetovoimaa voitaisiin kasvattaa luopumalla ulkomaisen työvoiman tarveharkinnasta, ottamalla englanti käyttöön palvelukieleksi sitä haluavissa kunnissa ja sallimalla työehtosopimuksen minimitason alittavat palkat erikseen sovittavilla aloilla, ehdottaa Mikael Jungner Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n teettämässä raportissa.
EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies kommentoi esityksiä todeten, että jotkut niistä menevät EK:n tavoitteita pitemmälle, esimerkiksi ajatus työehtosopimuksen minimitason alittavasta palkkatasosta. Jungnerin idea on, että alempaa palkkaa voisi maksaa, jos työntekijä samalla oppii työssään.
Häkämies toivoi, että raportti toimii pontimena keskustelulle ja uusien ideoiden syntymiselle.
- Suomi on vähän kuin tilastourheilija, jonka kisakunto ei kuitenkaan riitä arvokisamitaleihin. Tämä on iso ongelma, koska jokainen maa tarvitsee menestyäkseen parhaita osaajia ja kasvua luovia investointeja - sekä kotimaasta että ulkomailta. Kaikki kilpailevat samoista resursseista, ja tällä hetkellä olemme valitettavasti alakynnessä kilpailijoihin nähden, Häkämies sanoi EK:n tiedotteessa.
EK allekirjoittaa suuren osan Jungnerin ideoista
EK kannattaa lämpimästi Jungnerin ehdotusta ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan poistamisesta. Se on jo pitkään ollut EK:n tavoitteena. Myös perhevapaiden uudistuksessa EK ja Jungner ovat samoilla linjoilla. EK ja Jungner lyhentäisivät kotihoidon tuen kestoa siihen, kun lapsi täyttää puolitoista vuotta.
Jungner kehittäisi myös kulttuurin asemaa ja koulutusta. Lasten esiintymistaitoja kehitettäisiin tuomalla kouluihin amerikkalaistyylinen "show and tell" -konsepti ja lisäksi toteutettaisiin lasten ja nuorten harrastustakuu. Opintotukea ja työttömyysturvaa täydennettäisiin Museokortilla.
Raportissa on kaikkiaan 31 ehdotusta, joista monet liittyvät sääntelyn purkuun, luovuuteen ja digitalisaatioon. EK:n kommenteissa lähes kaikkia pidetään mielenkiintoisina tai selvittämisen arvoisina.
EK suhtautuu varovaisemmin ajatukseen liikenneverkkoyhtiön perustamisesta ja uusien investointien rahoittamisesta käyttömaksuilla. Myöskään asuntojen ja kiinteistöjen varainsiirtoveron poistaminen ei saa EK:lta kannatusta, koska siitä syntyisi verotuloihin aukko, jonka täyttäminen kiinteistöveron nostolla olisi hankalaa.