Pääkirjoitus

Juncker parsii kriisin jäljet

Uuden komission tehtävä on korjata vahingot, jotka talous- ja finanssikriisi syövytti EU:n perustuksiin. Komission johtoon valittu Jean-Claude Juncker on lukenut ajan merkit oikein.

EU-virkojen nimitysruletti pääsee vauhtiin, kun EU-parlamentti hyväksyi tiistaina odotetusti keskusta-oikeistolaisen Jean-Claude Junckerin valinnan EU-komission uudeksi puheenjohtajaksi.

Vielä kesäkuun huippukokouksessa Iso-Britannia vastusti raivoisasti liian federalistina pitämänsä EU-konkarin valintaa. Demokratian kannalta olennaista on, että komission puheenjohtaja tulee EU-vaalien suurimman ryhmän EPP:n kärkiehdokkaasta.

Juncker edustaa kiistatta Eurooppa-politiikan huippuosaamista. Hän on ollut pitkään maansa pääministerinä ja euroryhmän puheenjohtajana. Ei siis ihme, että Juncker tuntee EU:n ja sen toimintatavat hyvin. Kovasta talouskurista tunnetun Junckerin heikkous on siinä, että hänen oma kotipesänsä Luxemburg on veroparatiisi.

EU-parlamentin seulan läpäiseminen oli joka tapauksessa Junckerin tulevan työn helpoin osuus. Seuraavaksi hänen urakkanaan on koota marraskuussa aloittava uusi komissio ja toteuttaa komission työohjelma.

Juncker lupaa suurieleisesti uutta alkua Euroopalle. Estääkseen EU:n yhdentymisen saavutusten romuttumisen hän korostaa luottamuksen palauttamista, taloudellisten ja yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemista sekä demokratian vahvistamista.

Onkin paikallaan, että komission puheenjohtaja haluaa olla enemmän poliitikko kuin teknokraatti. EU kaipaa johtajuutta ja visioita paremmasta tulevaisuudesta. Eurokriittisyyden taltuttamisen ohella Junckerin komission pitää pystyä lunastamaan EU-kansalaisten talouskasvuun ja työllisyyteen kohdistuvat odotukset.

Finanssi- ja talouskriisin hoito on sävyttänyt väistyvän komission työtä. Velkaongelman ja euron romahtamisen pelossa EU:ssa jouduttiin ajamaan läpi aiempaa tiukempi talouspolitiikan koordinointi, pankkivalvonta, yhteinen kriisinratkaisujärjestelmä ja rahoitusmarkkinasääntely. Kriisin hoidossa ja tulevien kriisien ennaltaehkäisyssä ne ovat olleet välttämättömiä ja tarpeellisia toimia.

Demokraattinen hyväksyttävyys ja oikeudenmukaisuus jäivät väistämättä talouskurin ja säästöjen jalkoihin. Kauhuskenaariot ovat kuitenkin nopeaa tahtia unohtumassa. Nyt puhutaan sääntöjen joustavasta tulkinnasta. Myös Suomessa nämä ajatukset saavat rajun velkaantumisen ja rakennemuutoksen kourissa vastakaikua.

Paljon kohuttuja muita EU:n kärkipaikkoja ja valintojen aikatauluja päästään hieromaan tänään keskiviikkona alkavassa ylimääräisessä EU-huippukokouksessa. Valinnat ovat monenkirjava kompromissi, jossa pätevät ja sopivat ehdokkaat kilpailevat. Suurten ja pienten jäsenmaiden, poliittisten ryhmittymien, etelän ja pohjoisen etuja sovitetaan yhteen.

Pätkäkomissaarin pestistä valiokunnan äänestykseen joutuneelle ex-pääministeri Jyrki Kataiselle kaavaillut huippuvirat ovat ylimitoitettua optimismia. Kataisella on tästä realistinen kuva, mutta koskaan ei pidä sanoa ei, jos pesti osuu kohdalle.