EU-komission puheenjohtajan viimeinen suuri tilannekatsaus oli rakkaudentunnustus yhtenäiselle Euroopalle.
Eurooppa on rakkaustarina Jean-Claude Junckerille. Hän haluaa säilyttää Schengenin eli passittoman matkustamisen EU:n sisällä, mutta samalla hän haluaa varmuuden sille, ettei EU hajoa maahanmuuton paineessa.
Tästä syystä Junckerin johtama EU-komissio esittää, että Frontex eli EU:n rajavalvontavirasto saa 10 000 rajavartijaa kahden vuoden kuluessa. Nyt määrä on 1 500.
Lisäksi Juncker toivoo, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautuksia nopeutetaan.
63-vuotias luxemburgilainen on johtanut EU:n komissiota marraskuusta 2014. Keskiviikkona aamupäivällä Juncker piti viimeisen suuren linjapuheen EU-parlamentin puhujapöntössä.
Yhteiset arvot vaarassa
Ensi toukokuun EU-vaalien jälkeen tehtävän ottaa joku toinen. Sen takia Junckerin odotettiin mielenkiinnolla.
Parin vuoden takainen hallitsematon maahanmuutto on saanut EU:n jäsenmaat toisiaan vastaan. Myös sisärajoja on siellä täällä ryhdytty valvomaan vastoin Schengenin henkeä.
Junckerin mielestä tämä on askel taaksepäin. Hän korosti eurooppalaista solidaarisuutta ja yhteen hiileen puhaltamista.
Jean-Claude Junckerille Eurooppa on pohjimmiltaan yhteiset arvot. Sillä suunnalla on muutamissa jäsenmaissa Junckerin mukaan ollut vaarallista kehityskulkua.
Hän ei maininnut nimeltä Puolaa ja Unkaria, mutta Puolan kohdalla on jo käynnissä Lissabonin sopimuksen artikla 7:n kurinpitomenettely. Sama uhkaa myös Unkaria. Kyse on oikeusvaltioperiaatteen ja kansalaisvapauksien polkemisesta.
Myöhemmin keskiviikkona EU-parlamentin oli määrä äänestää Unkaria koskevaan raportin hyväksymisestä. Jos raportti hyväksytään, liittyy Unkari Puolan seuraksi "artikla 7:n joukkueeseen".
Kahdenlaista patriotismia
Juncker korostaa, että artikla 7 on pantava liikkeelle aina kun oikeusvaltio on uhattuna. Kovimmillaan se voi johtaa jäsenvaltion äänioikeuden menetyksen valtionpäämiesten Eurooppa-neuvostossa.
– Haluaisin sanoa "ei" epäterveelle nationalismille ja "kyllä" valistuneelle patriotismille, Juncker sanoi. Hallitsematon nationalismi on Junckerin mielestä myrkkyä.
Junckerin mukaan isänmaallisuudessa ei periaatteessa ole mitään vikaa, mutta 2000-luvun patriotismissa on kaksi puolta, eurooppalainen ja kansallinen, eivätkä ne ole toisensa poissulkevia.
Junckeria on – syystäkin – pidetty federalistina.
Kellon viisarit rauhaan
Keskiviikon puheessaan hän kuitenkin toivoi, että EU olisi pienissä kysymyksissä vähemmän läsnä.
Tästä syystä Juncker muuan muassa toivoo loppua kellojen siirtelylle kaksi kertaa vuodessa. Hänen mielestään jäsenvaltiot voisivat itse vapaasti päättää, ottavatko ne käyttöön kesä- vai talviajan.
Brexit on EU:n tulevaisuuden kohtalonkysymyksiä. Junckerin mukaan EU kunnioittaa Britannian päätöstä lähteä omille teilleen.
– Mutta me pyydämme samalla, että Britannian hallitus ymmärtää sen, että se joka lähtee, ei voi olla samassa etuoikeutetussa asemassa kuin jäsenmaa, Juncker selvitti.
Tämän vuoksi Britannia ei voi jäädä EU:n sisämarkkinoille, eikä etenkään sillä tavoin, että se valitsee niistä haluamansa osat, Juncker muistutti.