Missä mennään tärkeässä pohjoisen ratahankkeessa? Onko Suomessa vain miljardien hankkeita? Julkisuudessa pyörivät tunnin radat Helsingistä Turkuun ja Tampereelle, Pisara-rata Helsingin alle, tunneli Tallinnaan ja Itä-rata Pietariin. Onko pohjoisen edunvalvonnassa toimittu?
Vuosina 2010–2012 kulminoitui hyvä, yli kymmenvuotinen Perämerenkaaren ruotsalais-suomalainen, pitkälle Oulun ja Luulajan yhteistyö. Perämerenkaari saatiin EU:n liikenteen TEN-T-ydinverkkoon. Tätä tukivat yhdessä Suomen liikenneministeri Merja Kyllönen ja Ruotsin kollega Catharina Elmsäter-Svärd.
Miksi Suomen rataa Kemistä Tornio–Haaparantaan ei vielä ole sähköistetty? Oppia saa Ruotsista. Siellä rantatietä parannettiin vuosia ohituskaistoilla, suunniteltiin ja toteutettiin nopea rata Haaparantaan saakka. Näin varmistettiin myös suoraa EU-rahoitusta. Keväällä aloitetaan lähijunaliikenne Luulajasta Haaparantaan. Milloin Ouluun saakka?
”Jälkeenjääneen” Suomen on pikaisesti hoidettava Kemi(Laurila)–Haaparanta-välin sähköistys ja Tornio–Haaparanta logistiikkaterminaali, joita olemme kokouksissa ja seminaareissa duettona vaatineet. Saisimme yhteydet Ruotsin kautta Eurooppaan.
Tätä eivät ole ymmärtäneet hallitus, liikenneministeriö eivätkä muut politiikan ja hallinnon toimijat. Toivottavasti uusi hallitus terästäytyy.
Onko Suomessa keskitytty miljardihankkeiden konsulttiselvityksiin? 20 kilometrin sähköistyskin on kaatunut miljardien erilliseen ”kaukaisen tulevaisuuden” Jäämeriyhteyteen. Siinäkin on sivuutettu Kolarin rata ja suurin kaupunki Tromssa, mahdollisuudet nesteytetyn kaasun junille pohjoisen terästehtaisiin ja laivoihin.
Pohjois-Ruotsin rata avaa rahti- ja matkustajaliikenteen Eurooppaan, jopa Jäämerelle (Norjan Narvik) ja luo pohjaa Oulun alueen lähijunille. Liikenne maasta toiseen palvelee isoja teräs- ja metsäteollisuusyrityksiä, myös pieniä ja tulevia.
Toivottavasti muovin käyttöä korvaava Kemin biotehdas saa nykyistä varmemmin raaka-aineensa rautateitse. Hanke kirkastaa rata-asetelmaa entisestään.
Sähköistys Kemi–Tornio-välillä maksaisi vain 20 miljoonaa. Sen myötä Suomi ei olisi enää ”saari”. Meillä olisi laivayhteyksien lisäksi myös rata Eurooppaan ja maailmalle.
Ilmastopoliittisesti ratayhteys mahdollistaa vähäpäästöisen liikenteen Keski-Eurooppaan ja Jäämerelle. Ratayhteys edistää keskeisten huoltovarmuustuotteiden kuljettamista kriisitilanteiden aikana, jos Itämerellä tapahtuisi konflikti. Maailmanpoliittiset uutiset tuovat huolen.
Liikenneministeriö on heittänyt pallon Huoltovarmuuskeskukselle puuttuvasta 20 miljoonasta, koska sitä ”ei ole saatu sisällytettyä budjettikirjaan”. Nyt viimeistään on tekojen aika. Näin näkevät jo maakuntaliitotkin.
Perämerenkaaran ratahankkeen toteuttaminen on koko Suomen etu. Huoltovarmuuskeskus voi rahoittaa sen heti. Päätökseen ei tarvitse odottaa hallitusneuvotteluja.
Kalervo Ukkola
maakuntavaltuuston
varapuheenjohtaja (vas.)
Oulu
Mika Flöjt
maakuntahallituksen
varapuheenjohtaja (vihr.)
Kuusamo
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.