Matkustaminen junalla Ouluun etelästä ja idästä hidastuu tänään, ja heikennys näyttää jatkuvan vuosia. Päärata tarvitsee kaksoisraidetta yhä kipeämmin.
Tämä sunnuntai jää oululaisen junamatkustamisen historiaan. Tähän asti on jo vuosia totuttu siihen, että junien kulkuajat etelän ja pohjoisen välillä pikkuhiljaa nopeutuvat. Nyt tapahtuu toisinpäin. Voimaan astuneessa uudessa aikataulussa on 10-15 minuutin hidastuksia Pohjanmaan rataa kulkeville junille. Samaan aikaan myös itäradan junat siirtyvät kulkemaan aiempaa hitaammin.
Oulusta etelään kulkevalla pääradalla muutoksen syynä ovat ratatyöt Seinäjoen ja Oulun välillä. Niiden vuoksi aikaisemmat nopeudet eivät ole enää mahdollisia.
Kainuun suuntaan rata on kunnossa, mutta ratahallintokeskus ei monien tasoristeysten vuoksi ole antanut lupaa ajaa sillä osuudella VR:n toivomaa 140 kilometrin tuntinopeutta. Aikataulut on muutettava vastaamaan todellista tilannetta eli junien hitaampaa vauhtia.
Itäradan junat ovat myöhästelleet, koska pelivaraa ei ole ollut enää lainkaan.
Kaksi erilaista syytä, mutta sama lopputulos. Matka-ajat pitenevät.
VR lisää talvella Oulun ja Helsingin välille kolmannen Pendolino-vuoron. Se vaikuttaa matkustuksen mukavuuteen, mutta ei sen nopeuteen. Nopeista junista puhuminen on tällä yhteysvälillä pelkkää silmänlumetta -- ja on pysyvästi, ellei päärataa rakenneta riittävään kuntoon.
Oulun ja Seinäjoen välisen radan perusparannus on välttämätöntä, ja siksihän työt nyt ovat alkaneetkin. Liikenteelle koituva haitta kestää useita vuosia. Silloin pitäisi vähintään voida olettaa, että lopputulos olisi alkutilannetta parempi.
Nyt asiasta ei ole mitään varmuutta. Mitä pidempi osuus jää yksiraiteiseksi, sitä alttiimmaksi liikenne jää häiriöille. Tavaraliikenteen hurja kasvu alueen rautateillä on nähtävissä.
Myös ympäristöperusteet ovat erittäin painavia. Itsenäisyyspäivän alla VR julkisti lupauksen puolittaa junaliikenteen hiilidioksidipäästöt vuoteen 2012 mennessä. Junat ovat muutenkin kaikkein ympäristöystävällisin kuljetusmuoto, ja lupauksen myötä ne ovat sitä vielä enemmän.
Pohjois-Suomen näkökulmasta junat kulkevat entistä puhtaammin -- ja hitaammin. Tästä on syntymässä suuri ristiriita.
Ilmastokysymykset nousevat vauhdilla asiaksi, joka määrittää laajalti yhteiskunnallista päätöksentekoa ja ihmisten toimintaa. Suomen kaltaisessa pitkässä maassa on kaikki järkiperusteet kannustaa käyttämään junaa. Samaan aikaan rataverkko on päästetty kuntoon, joka ei enää vastaa näitä tarpeita.
Pääradan kaksoisraide Ouluun asti on erittäin perusteltu investointi niin ympäristö-, alue- kuin liikennepoliittisesti. Silti tuota päätöstä ei vielä ole saatu aikaan. Niinpä liikenne sumputtuu vuosikausiksi eteenpäin erittäin vilkkaalle radalle, jota kaiken seassa yritetään peruskorjata. Malmikuljetuksetkin ovat lisääntymässä huomattavasti. Tulee katkoja ja viivytyksiä ja moni matkustaja päätyy muuhun vaihtoehtoon kuin junaan.
Kemijärven yöjunayhteys palautuu helmikuun jälkeen ja matkustus Lappiin junalla on muutenkin kasvussa. VR on uusimassa kalustoaan. Mutta kaikki tämä on alisteista sille, että ratojen on oltava kunnossa.
Yhteiskunnallisesti kaikkein kalliimmaksi koituva vaihtoehto on se, että määrärahojen niukkuuteen vedoten jätetään päärata rakentamatta kerralla kuntoon. Sitä ei radan varrella hyväksytä.