Toivo Salonen, 77, laittaa musiikit soimaan ja ottaa homman haltuunsa. Muhoksen päiväkeskuksen salin nurkassa kököttävä vanhan mallin nauhuri jauhaa ilmoille Orpopojan valssia ja Karjalan Heiliä.
Nyt ei mennä basson jytkeen tahdissa, vaan Muhoksen ukkojumppalaiset alkavat houkutella hikeä pintaan haitarimusiikin säestyksellä.
Perinteiset tahdit ja perinteiset liikkeet. Aikamoiset perinteet ovat jumpan vetäjälläkin. Muhoksen kunnan eläkkeellä oleva liikuntasihteeri on vetänyt ukkojumppaa jo hyvän matkaa toistakymmentä vuotta.
"Ja kolmekymmentä vuotta yhteensä", Salonen sanoo.
Cortina d´Ampezzon olympialaisten pikaluistelun pronssimitalisti tietää, mikä merkitys jumpalla on. Kyse on paljon muustakin kuin vain fyysisen kunnon ja toimintakyvyn ylläpitämisestä.
"Ketään ei jätetä hunginnolle. Jos on murheita, niin tänne voi aina tulla", Salonen sanoo.
Jumppasalilla Salonen on kohdannut omatkin murheensa. Hän oli oman elämänsä tienhaarassa kaksi kuukautta sitten vaimonsa poismenon jälkeen.
"Mietin, että lähdenkö kaljalle vai liikkumaan. Tulin tänne. Ratkaisu oli oikea, vaikka jumpatessa kyyneleet tulvahtivat liikkeelle", Salonen sanoo.
Olympiamitalisti Salonen on jumppalaisille vain Topi, se Topi, jonka jumppaan on helppo tulla ja jossa viihdytään.
"Topi on tehnyt suuren työn. Ihan ilosta rehkin, kun Topi uhrautuu meidän puolesta", Aarno Määttä, 81, kehuu.
Lue koko juttu torstain Kalevasta!
