Toistaiseksi tuntemattomasta astronautista tulee pian ensimmäinen kiinalainen, joka lentää avaruuteen. Sen, koska avaruusalus lähtee matkalleen, sanotaan olevan Kiinan tarkimmin varjeltu salaisuus.
Tiedotusvälineitä on kielletty pohtimasta asiaa, eivätkä avaruusohjelmaan osallistuvat tutkijat saa paljastaa mitään yksityiskohtia ennen laukaisua. Yleisesti kuitenkin uskotaan, että Kiinan ensimmäinen miehitetty avaruuslento tapahtuu lähiviikkojen aikana. Kiinasta tulee näin kolmas maa Yhdysvaltojen ja entisen Neuvostoliiton jälkeen, joka on lähettänyt ihmisen avaruuteen.
Hallitseva kommunistipuolue on tehnyt avaruusohjelmasta Kiinan taloudellisen ja poliittisen kasvun symbolin. Puolueen uskotaan käyttävän avaruuslentoa välineenä kansan isänmaallisuuden kohottamiseen ja maan kansainvälisen painoarvon kasvattamiseen.
Mutta puolueen kannalta ohjelmaan liittyy myös riskejä. Epäonnistunut avaruuslento saattaisi kääntää yleisen mielipiteen valtaapitäviä vastaan.
Juuri mahdollisen onnettomuuden pelko on syynä siihen, että laukaisu pidetään salassa ja tiedotusvälineitä kielletään luomasta liian suuria odotuksia. On kuvaavaa, että avaruusohjelman johtaja Huang Chunping myönsi puolueen äänitorven Kansan päivälehden haastattelussa aikaisemmin tänä vuonna olevansa hermostunut, koska niin moni asia voi mennä pieleen.
Maolainen unelma
Astronautin henkilöllisyyskin on salaisuus. Hänestä ei tiedetä muuta kuin se, että hän on yksi niistä 14 entisestä hävittäjälentäjästä, jotka on valittu testiohjelmaan.
Kaikki tarjokkaat ovat huippukunnossa. Jokaisen paino on 65 kilon kieppeillä ja pituutta on enintään 170 senttiä. Yhtään pitempi astronautti ei voi olla, koska silloin hän ei enää mahdu Shenzhou V (Jumalallinen alus V) -avaruusaluksen ahtaaseen ohjaamoon.
Jos avaruuslento onnistuu, astronautista tulee luultavasti uusi kansallissankari. Kiinan odotetaan tämän jälkeen myös kiihdyttävän avaruusohjelmaansa niin, että Kuuta kiertävälle radalle lähetetään avaruusalus jo vuonna 2005. Ensimmäisen kiinalaisen toivotaan kävelevän Kuun pinnalla vuonna 2020.
Tämä tarkoittaisi sitä, että kommunistisen Kiinan perustajan Mao Tsetungin unelmasta tulisi totta. Vuonna 1958 Mao antoi ryhmälle kiinalaisia tutkijoita tehtäväksi kehittää kiinalainen satelliitti. Samalla päätettiin, että lopullisena tavoitteena on lähettää kiinalainen astronautti Kuun kamaralle.
Alusta saakka avaruusohjelmaa on hoitanut armeija. Nykyisin monet tutkijoista ovat siviilejä, mutta armeija pitelee edelleen lankoja käsissään.
Kun ohjelma aloitettiin, Kiina oli teknologisesti täysi kehitysmaa. Tutkijoiden piti muun muassa käyttää polkupyöränpumppuja saadakseen polttoaineen virtaamaan ensimmäisiin rakettimoottoreihin.
Tämä johti siihen, että kesti aina vuoteen 1970 asti, ennen kuin Kiina onnistui ensimmäisessä raketin laukaisemisessa avaruuteen. Se tehtiin Itä on punainen -raketilla, josta tuli yksi Maon aikakauden tärkeimmistä symboleista.
Kustannukset hämärän peitossa
Maon seuraaja Deng Xiaoping päätti 1980-luvulla, että avaruusohjelmasta tulee tehdä taloudellisesti kannattavaa toimintaa. Tämän jälkeen Kiinasta onkin tullut johtava toimija, kun puhutaan kaupallisten satelliittien ampumisesta avaruuteen.
Yli 70 kiinalaista rakettia on jo vienyt sekä kiinalaisia että ulkomaisia satelliitteja Maata kiertävälle radalle. Kiina on niinikään tehnyt useita onnistuneita miehittämättömiä avaruuslentoja viime vuonna.
Viranomaiset eivät ole koskaan paljastaneet, kuinka paljon koko ohjelma on maksanut. Kaksi miljardia euroa on kulunut sen jälkeen kun Kiina alkoi valmistella miehitettyä avaruuslentoa vuonna 1992, mutta länsimaisten asiantuntijoiden mukaan kokonaissumman täytyy olla useita kertoja suurempi.
Puoluetta onkin kritisoitu siitä, että se ohjaa huomattavia summia avaruusohjelmaan samalla kun muun muassa terveydenhuolto- ja koulutussektorit kärsivät pahasta rahapulasta. Yksityisesti myös monet kiinalaiset ovat sitä mieltä, että Kiinan tapaisen kehitysmaan ei pitäisi käyttää näin paljon rahaa pelkän vaikutusvaltansa kasvattamiseen.
Tästä kritiikistä ei näy jälkeäkään kiinalaisissa tiedotusvälineissä. Niissä avaruusohjelmaa ylistetään, koska se lehtien mukaan osoittaa, että Kiina kuuluu teknologian saralla maailman johtaviin maihin. Myös monet länsimaiset asiantuntijat katsovat, että Kiina on kehittynyt hämmästyttävän nopeasti polkupyöränpumppuja käyttävästä maasta korkean teknologian osaajaksi.
