Osa etenkin katolisten maiden edustajista on vaatinut Jumalan sisällyttämistä EU:n valmisteilla olevaan perustuslakiin.
Tätä on edellyttänyt erityisesti Puolan kirkko. Myös saksalaiset kristillisdemokraatit ovat kannattaneet asiaa.
Puola ei ole ilmaissut tarkasti, miten kaikkivaltiaaseen pitäisi EU:n perustuslaillisessa sopimuksessa viitata.
Puolan kirkko toivoisi samantapaista muotoilua kuin maan vuonna 1997 uusitussa perustuslaissa. Siinä viitataan Jumalaan uskoviin kansalaisiin mm. totuuden, oikeudenmukaisuuden ja hyvän tahdon nimeen.
Lähinnä Jumala voisi sopia EU-sopimuksen toiseen artiklaan, jossa luetellaan unionin yhteiset arvot.
Konventin puheenjohtajiston ehdotuksessa EU pyrkii yhteiskuntaan, jossa vallitsee rauha, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus ja yhteisvastuu.
Puolan kansallisen parlamentin edustaja Jozef Oleksy totesi kuitenkin torstaina Brysselissä, että puolalaiset eivät aio taistella saadakseen Jumalan mukaan artikloihin.
Viittaus Jumalaan voisi olla ongelmallinen EU:lle tulevaisuudessa, kun Turkki neuvottelee unionin jäsenyydestä. Muotoilu on muutenkin vaikea tehdä tyhjentävästi siten, että se tyydyttäisi kaikkia EU-kansalaisia ja heidän uskontojaan.
Korkeampaan on halunnut tukeutua myös saksalainen europarlamentaarikko Joachim Würmeling.
Hänen esityksestään maininta Jumala kaikkien arvojen lähteenä sisältyy parlamentin suurimman poliittisen ryhmän EPP:n perustuslakiehdotukseen.
Ranskalaisen Valery Giscard dEstaingin johtaman konventin puheenjohtajiston luonnoksiin Jumala ei ole mahtunut.
Eduskunnan konventtiedustaja Matti Vanhanen (kesk.) kuitenkin arvioi, että jollakin tavalla tekstissä tullaan viittamaan ihmisen syvän uskonnollisen vakaumuksen kunnioittamiseen.