TNS Gallup haastatteli eurovaaliaiheesta tuhatta suomalaista 15 vuotta täyttänyttä 27.4.-7.5. Tutkimuksen virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
Vaikka enemmistö torjuu eurovaalien julkkisehdokkaat, heidän voi odottaa saavan kohtalaisesti ääniä ja jonkun mahdollisesti pääsevän jopa läpi, koska lähes kolmasosa arvioi heidät suurin piirtein saman tasoisiksi kuin politiikan konkarit Kalevan, Etelä-Suomen Sanomien ja Turun Sanomien TNS Gallupilla teettämässä kyselyssä.
"Tämä jättää julkkisehdokkaille vielä ihan riittävästi tilaa. Tuon kolmasosan äänillä voidaan saada läpi aika monta meppiä. Lisäksi tietenkin puolueet keräävät julkkisehdokkailla hajaääniä niiltä, joilla on taipumusta jättää äänestämättä", pohtii politiikan tutkija Petri Koikkalainen Lapin yliopistosta.
Ikäihmiset arvostavat kokemusta
Julkkisehdokkaiden mahdollisuudet Koikkalainen näkee vanhassa politiikan totuudessa, jonka mukaan ei tarvitse miellyttää kaikkia, kunhan kerää riittävän paljon ääniä jostakin tietystä ihmisryhmästä. Perussuomalaisten Tony Halmeen yleinen kannatus ei ollut suuri kuusi vuotta sitten, mutta hän pääsi kirkkaasti eduskuntaan, koska hän vetosi tiettyyn ryhmään.
"Yleisen mielipiteen tuomio on aika suhteellinen tuomio. Tosin europarlamenttivaaleissa painotetaan asiantuntemusta ja työn vaativuutta. Tulokset voisivat olla toisenlaisia, jos kyseessä olisivat eduskunta- tai kuntavaalit", Koikkalainen arvelee.
Hän uskoo. että kysely vastannee ihmisten yleistä kantaa julkkisehdokkaista, koska kyselyn teon aikaan vastaajat olivat tuskin perehtyneet vielä kovin syvällisesti ehdokaslistoihin. Mahdollisesti SDP:n listan ehdokkaat Isä Mitro ja uimari Jani Sievinen olivat ehtineet henkilöityä eurovaaliehdokkaina.
15-24-vuotiaista puolet pitää julkkisehdokkaita samanveroisina kokeneisiin poliitikkoihin verrattuna. Vain 43 prosenttia pitää huonompina. Mitä pidemmälle ikäryhmittäin edetään, sitä enemmän arvostetaan kokenutta kaartia. 50-64-vuotiaista 65 prosenttia pitää julkkiksia huonompina.
"Tulos ei yllätä, koska ikä- ja ammattijakaumissa ylemmät toimihenkilöt, johtajat, vanhemmat ihmiset ehkä kokevat edustavansa asiantuntemusta, ja he arvostavat sitä myös ehdokkaissa", Koikkalainen perustelee.
Hänen mukaansa toisaalta äänestämiskysymyksiin liittyy Suomessa sosiaalista painetta, ja kyselyissä saatetaan herkästi antaa painoa enemmän kokemukselle kuin julkkiksille, vaikka äänestystilanteessa voidaan toimia toisin.
Vasemmistoliittolaiset jyrkimpiä
Puolueiden kannattajien mukaan katsottuna kielteisimmin julkkiksiin suhtautuvat kokoomuslaiset ja vasemmistoliittolaiset. 72 prosenttia edellisistä ja 77 prosenttia jälkimmäisistä pitää julkkisehdokkaita huonompina kuin pitkään politiikassa vaikuttaneita.
Perussuomalaisten torjunta on lievintä, sillä vastaava osuus puolueen kannattajien keskuudessa on 53 prosenttia. Keskustan ja vihreiden kannattajista 66 prosenttia karsastaa julkkisehdokkaita. SDP:n kannattajista osuus on 62 prosenttia.
Myös tulot näyttävät vaikuttavan suhtautumiseen. Alle 20 000 euroa vuodessa tienaavista vain vajaat puolet pitää julkkiksia huonompina. Osuus kasvaa, mitä suurempiin tuloluokkiin mennään. Yli 55 000 euroa ansaitsevista 73 prosenttia torjuu julkkikset.