Politiikan konkarit ja EU-asioissa kokemusta keränneet asiantuntijat olivat suomalaisten suosikkeja EU-vaaleissa. Pääasiallisen tunnettavuutensa politiikan ulkopuolelta luoneet ehdokkaat keräsivät niukasti ääniä. Puolueiden on syytä muistaa nämä surkeat kokemukset julkkisehdokkaista seuraavissa vaaleissa.
Monet äänestäjät sanoivat suoraan vieroksuvansa koko vaalitapahtumaa siksi, että näissä vaaleissa oli liikaa uusia tehtäviä hamuavia julkkisehdokkaita tai tuttuja kasvoja, jotka ovat hankkineet kannuksensa muualta kuin politiikan parista.
Puolueet eivät todellakaan saaneet tunnetuista kasvoista kaipaamaansa lisäarvoa, kun esimerkiksi television uutistenlukijana tutuksi tullut Seppo Huhta keräsi vain 1 766 ääntä, Napakymppiä juontanut Kari Salmelainen 2 397 ja sääkarttojen ääreltä tuttu Lea Saukkonen 2 769. Televisiossa ja lehtien palstoilla ehdokkainakin paljon esiintyneet Riitta Väisänen ja Nelosen urheiluankkuri Viivi Avellan menestyivät hekin melko kehnosti. Edellinen sai 7 565, jälkimmäinen 8 103 ääntä.
Ralliautoilija Juha Kankkusen 17 826 tai Suomen mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Pirkko Lahden 18 757 ääntä olivat hyvä tulos noiden numeroiden rinnalla. Kuitenkin myös niillä luvuilla jäi kauas valinnasta, kun vaalipiirinä oli koko maa. Läpimenoon tarvittiin lähes 33 000 ääntä.
Joissakin arvioissa myös tohtori Lasse Lehtinen luokiteltiin julkkisten joukkoon, onhan hän vetänyt suosittua tietokilpailua televisiossa. Europarlamenttiin valittu Lehtinen on kuitenkin taustaltaan pesunkestävä poliitikko ja myös kansainvälisten asioiden tuntija. Hän oli kansanedustaja 1972-83. Sen jälkeen Lehtinen työskenteli pitkään ulkoministeriön palveluksessa. Aktiivipolitiikan ulkopuolelta tullut ja miehistä eniten ääniä kerännyt tohtori Alexander Stubbkin on tehnyt jo vuosikymmenen uran EU-asioissa tutkijana ja virkamiehenä.
Kaikki muut valitut ovatkin hankkineet kokemusta joko EU:n parlamentista tai Suomen eduskunnasta, useimmat molemmista. Valtakunnan äänikuningattarella Anneli Jäätteenmäellä on monien ministerivuosien lisäksi myös pääministerikokemusta, sitä tosin vain lyhyeltä ajalta.
Äänestäjät osoittivat Suomessa hyvää harkintaa tässä suhteessa, vaikka suomalaisten äänestysinnolla (41,1 prosenttia) ei voikaan kehua. Myönteistä oli sentään äänestysprosentin selkeä nousu. Toivottavasti tämä on merkki siitä, että suomalaiset oppivat vähitellen oivaltamaan EU:n merkityksen. Jäsenyyttä on sentään opeteltu ja harjoiteltu kymmenen vuotta.
paakirjoitus@kaleva.fi